Historian mielenkiintoisimmat aikakaudet

Monet ajattelevat, että paras ja mielenkiintoisin aika olla elossa on juuri nyt. Tämä onkin ymmärrettävää, sillä viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana esimerkiksi tiede, tekniikka ja lääketiede ovat ottaneet huimia harppauksia eteenpäin.

Meillä on nykyaikana tarjolla loputtomasti tietoa helposti pureksittavassa muodossa. Internet on mahdollistanut sen, että maantieteelliset etäisyydet ovat menettäneet merkityksensä ja suurin osa tietotyöstä onnistuu mistäpäin maailmaa tahansa, vaikka sieltä paratiisisaaren palmun alta.

Vaikka nykypäivänä meillä on lukemattomia mahdollisuuksia elää ja toteuttaa unelmia, niin historiassa on ajanjaksoja, jolloin elämä saattoi olla vielä mielenkiintoisempaa ja rikkaampaa.

Muinainen Egypti, Uusi valtakunta

Ensimmäisenä matkataan muinaiseen maailmaan. Valinta ei ollut helppo, mutta päädyin tällä kertaa muinaiseen Egyptiin.

Muinaisen Egyptin valtakunnan kolmetuhatvuotiseen historiaan sisältyi kolmea kukoistuskautta, jotka olivat Vanha valtakunta, Keskivaltakunta ja Uusi Valtakunta. On mielenkiintoista, että Jokaista valtakuntaa seurasi yksi sekasorron ja täydellisen anarkian leimaama välikausi. Saman kaltaisia romahduksia on tavattu myöhemminkin historiassa.

Egyptin rakennustaito hakee vertaistaan

Uuden valtakunnan aikaan Egypti oli maantieteellisesti suurimmillaan. Eräs tunnettu Faarao tältä ajalta oli Thutmosis III, joka johti armeijansa pitkälle Lähi-Itään. Muita tunnettuja Faaraoita Uudesta valtakunnasta oli esimerkiksi Amenhotep III, Tutankhamon ja Kuningatar Hatshepsut.

Muinainen Egypti olikin esimerkillinen tasa-arvoisuudessaan. Naiset olivat esimerkiksi pappeja, kirjanoppineita ja lääkäreitä. Aivan kuten miehetkin. Syy aikakaudelle poikkeukselliseen tasa-arvoon löytyy egyptiläisestä uskonnosta ja maailmankuvasta, jonka mukaan maailmankaikkeus oli aikojen alussa syntynyt mies- ja naisjumaluuden yhtyessä. Toisin sanoen maailmankaikkeus oli puoliksi miehinen ja puoliksi naisellinen.

Egyptiläiset näkivät ihmisten maailman olevan kaaoksen ympäröimä. Jotta tasapaino voitaisiin saavuttaa, egyptiläisille oli ensiarvoisen tärkeää pitää yllä myös Jumalien ja ihmisten välistä tasapainoa sekä eri sukupuolten välistä tasavertaisuutta. Tätä tasapainoa valvoi Maat-jumalatar, joka edusti vastavuoroisuutta, oikeutta, totuutta ja kohtuutta.

Egyptiläisten suhtautuminen kuolemaan on kiehtonut mua aina todella paljon.

Egyptiläiset suhtautuivat kuolemaan luonnollisesti

Egyptiläiset uskoivat, että kuoleman jälkeen sielu siirtyy tuonpuoleiseen. Matka käy läpi hirviöiden aina liekehtelivällä järvelle jumalien luokse. Tuolloin Kuoleman valtakunnan hallitsijan, Osiris-jumalan edessä, ihmisen sydän punnitaan. Vastapainoksia vaa-assa on sulka.

Jos sydän ja sulka olivat yhtä painavat, eli vaaka oli tasapainossa, pääsi ihminen tuonpuoleiseen elämään. Vastaavasti, jos sydän painoi sulkaa enemmän, oli edessä kadotus.

Muinaisilla egyptiläisillä oli käytössään myös niin kutsuttu kuolleiden kirja, joka oli eräänlainen matkaopas tuon puoleisiin. Siinä kerrottiin oikea reitti, oikeat sanat Jumalia puhuteltaessa sekä kuinka kuolleiden maassa, Manalassa, oli käyttäydyttävä.

Kuolleiden kirjan tekstit laadittiin Egyptissä noin 1600-luvulta ennen ajanlaskua alkaen. Alkuvaiheessa kuolleiden kirjassa olleet loitsut kirjoitettiin vainajan hautakammion seinille. Myöhemmässä vaiheessa loitsut kirjoitettiin papyruskääröön, joka sijoitettiin vainajan jalkopäähän.

Muinaisen Egyptin rakennustaito ihmetyttää ja hämmästyttää ihmisiä vielä tänäkin päivänä. Esimerkiksi Gizan suuri pyramidin tai Karnakin temppelin valtava koko ja laajuus ovat henkeäsalpaavan suuria. Uuden valtakunnan aikana rakennustaito oli hyvin pitkälle kehittynyttä, noudattaen kuitenkin edelleen vanhoja tyylisuuntauksia ja perinteitä.

Uuden valtakunnan aikana Kuninkaallisia alettiin haudata Kuninkaiden laaksoon kaivettuihin käytävämallisiin hautoihin, jotka täytettiin runsaalla määrällä kalustoa ja aarteita.

Muinainen Egypti oli paljon edellä aikaansa tieteen, teknologian, arkkitehtuurin ja lääketieteen saralla. Tähtitiede oli muinaisille egyptiläisille tärkeä kahdella eri tasolla, jotka olivat hengellinen ja käytännöllinen taso. Tähdet kertoivat tarinoita jumalien saavutuksista ja koettelemuksista, mutta toisaalta ne osoittivat myös ajan kulumista ja vuodenaikojen vaihtelua. Käytännön tasolla tähdet kertoivat esimerkiksi milloin oli aika istuttaa tai korjata sato. Vaikka varsinaisen kalenterin keksivät muinaiset Sumerialaiset, niin egyptiläiset kuitenkin muokkasivat ja paransivat sitä.

Muinaisilla egyptiläisillä oli käytössään monia sellaisia asioita, joita ei ajattelisi kuuluvan muinaiseen maailmaan. Esimerkiksi kynät, masennuslääkkeet, hammastahna, lautapelit ja meikit olivat käytössä jo muinaisessa Egyptissä.

Monet Arkeologit ja historioitsijat uskovat, että jopa tavallisella ihmisellä oli muinaisen Egyptin uuden valtakunnan aikaan mahdollisuus kouluttautua, saada sairaanhoitoa ja osallistua erilaisiin harrastuksiin.

Mä oon muuten tehnyt Egyptistä aikaisemminkin yhden videon, jossa kerron 20 faktaa pyramideista. Laitan kuvauskenttään linkin videoon.

Antiikki

Muinaisesta maailmasta matka käy Antiikkiin ja ennen kaikkea Kreikkaan, jota on pidetty Eurooppalaisen sivistyksen kehtona. Antiikissa oli vallallaan filosofinen asenne, jota itse henkilökohtaisesti pidän korkeassa arvossa ja yritän omassa elämässäni toteuttaa.

Filosofinen asenne tarkoittaa tässä yhteydessä pyrkimystä tietoon ja totuuteen. Itse sana filosofiakin tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa viisauden (sofia) rakastamista (filia)

Tällaisen tutkivan ja kyseenalaistavan ilmapiirin vallitessa, antiikista on peräisin ajatuksia, päätelmiä ja teorioita, jotka ovat luoneet pohjan sille, miten me nykypäivän ihmiset tulkitsemme ympäröivää maailmaa.

Edellä kuvattua viisauden rakastamista pääsivät kreikassa pohtimaan ja harjoittamaan kuitenkin vain vapaat miehet, joilla oli luonnostaan paljon vapaa-aikaa.

Yksi merkittävimpiä Antiikin ajan filosofeja oli Sokrates (470–399 eaa), jota pidetään monissa lähteissä koko länsimaalaisen filosofian isähahmona. Ennen kaikkea Sokrates tuli tunnetuksi käyttämästään keskustelumenetelmästä, jossa hän pyrki keskustelun ja tarkkojen kysymysten avulla paljastamaan keskustelutoverinsa ajattelun perusteet. Sokertaes ei itse kirjoittanut mitään, joten hänen ajatuksensa ovat siirtyneet meille muiden kirjoitusten ja suullisen perinteen välityksellä

Sokrateen oppilas Platonin luolavertaus on merkityksellinen vielä nykypäivänäkin

Erityisesti Platon (427-437 eaa) kirjasi talteen Sokrateen käymiä keskusteluja. Nämä Platonin vuoropuheluiksi kokoamat kirjat ovat säilyneet jälkipolville melko hyvin.

Platon on tunnettu luolavertauksestaan, jolla on yllättäviä selityksiä vielä nykypäivänäkin. Luolavertaus kuuluu yksinkertaisesti näin:

Luolassa on joukko vankeja, jotka on kahlittu lapsuudestaan saakka luolan perälle. Heidät on kahlittu siten, että he eivät voi kääntää katsettaan luolan peräseinästä. Vankien takana palaa tuli.

Tulen ja vankien välissä on kävelytie, missä kuljetetaan erilaisia eläinten, kasvien ja muiden asioiden muotoja. Näiden varjot heijastuvat luolan takaseinään varjoina, jotka vangit näkevät. Jos näitä edellä mainittuja muotoja kuljettava henkilö puhuu jotain, ääni kantautuu vankien korviin kaikuna luolan peräseinän varjoista.

Vangeille nämä varjot ja sieltä kantautuvat äänet edustavat koko todellisuutta, eivätkä he tiede mistään muusta.

Kuvitellaan nyt, että yksi vangeista vapautetaan ja hänet pakotetaan kävelemään luolan suulle, missä aurinko sokaisee hänen silmänsä. Vähitellen vapautuneen vangin silmät tottuvat auringonvaloon ja hän alkaa nähdä ympäristönsä sen kaikissa väreissä ja muodoissa.

Vapautunut vanki tuntee suurta iloa ja ihastuu näkemäänsä. Hänelle syntyy tarve ja halu kertoa tästä myös muille luolassa oleville vangeille. Luolassa olevat vangit eivät kuitenkaan halua uskoa häntä, koska heille luolan todellisuus on luonnollista ja normaalia, eivätkä he muunlaisesta totuudesta tiedä.

Jos luolassa olevien vankien todellisuus maailmasta kyseenalaistetaan näin kertaheitolla he saattaisivat ryhtyä jopa vastarintaan.

Platonin luolavertauksella oli tarkoitus havainnollistaa ja opettaa monenlaisia asioita ja sitä on tulkittu historian saatossa monella eri tavalla. Eräs tarkoitus oli kuvata sitä, miten aistien antama tieto on vain pieni kaistale todellisuutta ja oikea tieto saadaan järjen avulla. Toisaalta luolavertauksen on sanottu viittaavaan Platonin opettajaan Sokratekseen joka kyseenalaisti aikansa arvot ja todellisuuskäsitykset jonka johdosta hänet tuomittiin kuolemaan. Platon siis ajatteli, että Sokrates oli edellä kuvattu vapaaksi päässyt vanki.

Luolavertauksella on sijansa myös nykypäivän ajattelussa. Itse ajattelen niin, että ihmismieli on kuin luolavertauksen vanki. Tämä ihmismieli katselee vertauskuvallisesti luolan seinän heijastuksia, kuitenkaan pääsemättä valoon, jossa näkisi todellisuuden.

Ihmismieltä pitää vankina erilaiset syvälle juurtuneet käsitykset ja uskomukset. Vasta kun rupeamme haastavaan näitä uskomuksia, alamme nähdä pikku hiljaa nähdä valon ja ymmärtää mistä kaikessa on todella kysymys. Luolavertauksesta voisi vetää myös suoran yhtymäkohdan niin kutsuttuun simulaatioteoriaan.

Platonin merkitys on valtava, eikä siitä pysty raapaisemaan kuin pientä osaa pinnasta tällä videolla. Mainittakoon kuitenkin vielä Platonin valtioppi, jossa hän kuvaile täydellistä ja oikeudenmukaista ihannevaltiota. Yhtenäisyyden takaamiseksi se oli pieni kaupunkivaltio, jossa ihmiset oli jaettu kolmeen kastiin

Tavallinen kansa
Sotilaat
Filosofihallitsijat

Tavallisella kansalla oli ainoana omistusoikeus, mutta heillä ei ollut asiaa politiikkaan. Sotilaiden tehtävänä oli hoitaa hallinnollisia tehtäviä ja toteuttaa filosofihallitsijoiden ohjeita, joiden löytäminen ja koulutus oli oleellinen valtion toiminnan tavoite.

Kuten Platon oli ollut Sokrateen oppilas, niin Aristoteles oli puolestaan Platonin oppilas. Hän ansioitui hyvin Platonin opissa ja Platon käyttikin hänestä nimitystä Nous eli ”äly”.

Aristoteles ajatteli kuitenkin monesta asiasta eri tavalla kuin opettajansa. Hän piti tehtävänään selittää fyysisen maailman perusperiaatteet ja uskoi onnistuvansa siinä esimerkiksi tutkimalla erilaisia esineitä ja ilmiöitä. Kuten Platonin luolavertauksesta käy ilmi, Platon ajatteli fyysisen maailman vain luolaan kuvastuvana varjona henkisestä maailmasta ja ideoista, joita hän piti totuutena.

Aristoteles paneutui käytännössä kaikkiin aikansa tieteisiin ja esitteli tutkimustyön perusmenetelmät, joista tuli myöhemmin Euroopassa tieteellisen työn perusta. Näin ollen Aristotelesta on pidetty koko länsimaisen tieteen isänä. Hän erotti monet tieteenalat, kuten matematiikka ja biologia, toisistaan. Monet näistä nimityksistä on käytössä vielä tänäkin päivänä.

Aristoteles tutki aktiivisesti esimerkiksi anatomiaa, tähtitiedettä, maantiedettä, geologiaa ja fysiikkaa. Toisaalta hän tutki myös estetiikkaa, taloutta, politiikkaa, kirjallisuutta ja runoutta.

Eräs tärkeä Aristoteleen tutkimuskohde oli logiikka ja hänen teoksensa muodostavat länsimaisen logiikan ja tieteenteorian perustuksen. Klassinen esimerkki Aristoteleen kehittämästä logiikasta on seuraava:

Lähtökohta 1: Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia.
Lähtökohta 2: Sokrates on ihminen.
Johtopäätös: Sokrates on kuolevainen.

Kaiken kaikkiaan Aristoteles on varmasti maailman vaikuttavin filosofi ja hänen asemansa tieteen auktoriteettinsä murtui vasta uudella ajalla, joka tarkoittaa aikaa 1400-1500-luvulta nykypäiviin asti.

Antiikin ajan merkkihenkilöitä on valtavasti ja niistä voisi puhua vaikka kymmenen videon edestä. Mainittakoon tässä kuitenkin vielä erikseen matematiikassa kunnostautunut Pythagoras, joka tutki muun muassa Geometriaa ja kehitti meille kaikille tutun Pythagoraan lauseen sekä Arkhimedes, joka käytti ensimmäisenä matematiikkaa fysiikan ilmiöiden tutkimiseen ja kuvaamiseen.

Klaudios Ptolemaios kokosi Almagest-teoksessaan yhteen antiikin tähtitieteen näkemyksen ja esitti esimerkiksi mallin, jossa maa on maailmankaikkeuden liikkumaton keskipiste ja aurinko, planeetat tähdet ja kuu kiertävät sitä. Tämä käsitys säilyi vallitsevana teoriana aina tieteelliseen vallankumoukseen saakka.

Tieteellinen vallankumous 1500-1700

Puolalainen tähtitieteilijä Nikolas Kopernikus esitti 1500-luvulla vallankumouksellisen ajatuksen. Kopernikus esitti, että Ptolemaioksen ajoista lähtien vallalla ollut maakeskeinen maailmankuva oli virheellinen ja todellisuudessa Maa kiertää auringon ympäri. Tästä alkoi kopernikaaninen vallankumous, jota myös tieteelliseksi vallankumoukseksi kutsutaan.

1500-luvulta lähtien kiinnostus ympäröivää maailmaa kohtaan kasvoi nopeasti. Tämä tarkoitti väistämättä sitä, että kirkon auktoriteetti maailmankuvan selittäjänä alkoi murentua.

Tieteellisen vallankumouksen yksi oleellisimmista ajatuksista oli kokeellisuuteen perustuva tiedon hankinta ja varmentaminen. On hyvä pitää mielessä, että tällainen ajattelutapa ei syntynyt tyhjästä, vaan ajatuksia tästä oli ollut jo aikaisemminkin. Kokeellisen menetelmän juuret ovat antiikin maagikkojen kuten Hermes Trismegistoksen kirjoitusten pohjalta kummunneessa hermeettisessä sekä sen oheilla toimineessa Kabbalistisessa traditiossa. Kiinnostus näihin vanhoihin kirjoituksiin heräsi uudelleen 1500-luvulla.

Gelileo Galilei ja Johannes Kepler jatkoivat Kopernikuksen viitoittamalla tiellä ja kehittivät hänen aurinkokeskeistä mallia eteenpäin. Vuonna 1609 Galilei kuuli huhuja Hollannista, missä oli kokeiltu linssien yhdistämistä niin, että kaukaiset asiat saattoi nähdä kuin ne olisivat olleet aivan lähellä.

Galilei halusi itsekkin kokeilla tätä ja rakensi oman ”näkölasinsa”, jonka me nykypäivänä tunnemme kaukoputkena. Vaikka Galileo Galilei ei varsinaisesti keksinytkään kaukoputkea, hän oli ensimmäinen, joka suuntasi sen öiselle taivaalle. Hän tutki kuun kraatereita ja havaitsi Jupiterin neljä suurinta kuuta Ion, Europan , Kalliston ja Ganymedeksen

Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto (Gelilein kuut)

Galilei havaitsi myös Venuksella olevan kaikki kuun vaiheet. Tämä tuki Kopernikuksen kehittämää aurinkokeskeistä mallia, vaikkakaan ei vielä selittänyt sitä. Galileo Gelilei oli lisäksi ensimmäinen Eurooppalainen, joka tutki auringonpilkkuja.

Johannes Kepler oli puolestaan saksalainen tähtitieteilijä. Aluksi hän toimi Tyko Brahen apulaisena ja lopulta hänen seuraajanaan keisarillisena matemaatikkona Prahassa. Tyko Brahe oli tehnyt Marsista havaintoja ja näitä apuna käyttäen Kepler kehitti kuuluisat kolme Keplerin lakia:

Planeettojen radat ovat ellipsejä, joiden toisessa polttopisteessä on Aurinko.
Auringosta planeettaan piirretty säde piirtää yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat.
Eri planeettojen kiertoaikojen neliöt suhtautuvat toisiinsa kuten niiden Auringosta mitattujen keskietäisyyksien kuutiot.

Tieteellistä vallankumousta ei voi mainita ilman Isaac Newtonia , joka oli englantilainen fyysikko, matemaatikko ja tähtitieteiljä. Hän loi perustan klassiselle mekaniikalle teoksessaan Philosophiae Naturalis Principia Mathematica vuonna 1687. Tässä kuuluisassa teoksessaan Newton esiteli painovoima- ja liikelakinsa.

Vaikka Newtonin kehittämä Mekaniikka ei pystynyt selittämään ilmiöiden todellista luonnetta, se on kuitenkin edelleen esimerkiksi kouluissa opetetun fysiikan teoreettinen pohja. Newtonin tutkimuksia pidetään tieteellisen vallankumouksen huipentumana.

Tieteellisen vallankumouksen aikana tehdyt löytöretket muovasivat maailmaa vähintäänkin yhtä paljon kuin luonnontieteiden saavutukset. Löytöretket toivat paljon tietoa itse maapalloista ja sen kansoista. Ne loivat pohjan siirtomaiden hankkimiselle ja levittivät Eurooppalaista kulttuuria ympäri maapalloa.

Vaikka löytöretkiin lähtemisellä syyt olivat poliittisia ja taloudellisia, niin ne kehittivät myös tiedettä eteenpäin. Esimerkiksi maapallon pyöreä muoto oli tunnettu jo antiikin ajoista lähtien, mutta vasta Fernão de Magalhães todisti sen purjehtiessaan maapallon ympäri 1522.

Kaiken kaikkiaan tieteellisen vallankumouksen myötä tieteentekijän asema muuttui entistä arvostetummaksi. Asennemuutos näkyy erityisen hyvin kun vertaillaan kokeellisten tutkijoita arvostusta keskiajalla ja uudella ajalla.

Olen myös pohtinut Historian huonoimpia aikakausia! Tsekkaa myös video:

Muinainen Egypti, Uusi valtakunta

Antiikki

Tieteellinen vallankumous 1500-1700

Lähteitä ja tutkittavaa