Mies vietti 18 vuotta lentokentällä
Mä olen aina viihtynyt lentokentillä. Kun istuu lentokentällä ja katselee nousevia lentokoneita, siinä on jotain vapauden tuntua. Usein on tullut istuttua kentällä tietän että edessä on useiden viikkojen tai jopa kuukausien seikkailu jossain kaukomailla.
Lentokentillä on tullut vietettyä myös öitä. Joskus aamuyön tunteina täysin valaistulla kentällä nukkuminen ei välttämättä ole niitä kaikista miellyttävimpiä kokemuksia. Siksi tän videon aihe onkin tietyllä tapaa melko uskomatonta!
Iranilainen Mehran Karimi Nasseri asui nimittäin Pariisin Charles de Gaullen lentokentällä yhteensä 18 vuoden ajan.
Voit katsoa artikkelin myös videomuodossa:
Kuka on Mehran Karimi Nasseri?
Mehran Karimi Nasseri syntyi vuonna 1942 Anglo-Iranian öljy yhtiön perustamassa siirtokunnassa Masjed Soleimanissa, Iranissa. Kyseessä oli oli brittiläinen Iranissa toiminut öljy-yhtiö
Nasserin isä oli Iranilainen lääkäri, joka työskenteli kyseisen öljy-yhtiön palveluksessa. Hänen äitinsä puolestaan oli skotlantilainen ja työskenteli sairaanhoitajana.
Vuonna 1973 Nasseri muutti britteihin opiskelemaan Jugoslaviaa Bradfordin yliopistoon. Kun koulut oli käytä Nasseri palasi takasin Iraniin vuonna 1975. Tuolloin hän sai tietää, että Mohammad Reza Pahlavia vastaan järjestettiin mielenosoituksia eri puolella Irania. Mohammed Reza Pahlavi oli Iranin šaahi ja hän oli ollut kiinni vallan kahvassa aina vuodesta 1941 alkaen. Šaahi siis tarkoittaa entisen Persian hallitsijaa.
1970-luvun loppupuolisko oli Iranissa myrskyistä aikaa. Oppositio vastusti šaahin itsevaltiutta ja vanhoilliset islamilaiset järjestöt vastustivat šaahin liberaalia politiikkaa. Toisin sanoen Mehram Karimi Nasseri kuului siihen porukkaan, joka halusi syöstä šaahin vallasta.
Homma ei kuitenkaan Nasserin osalta mennyt ihan putkeen ja 1977 hänet karkoitettiin Iranista. Nasserin oman raportin mukaan Iranin salainen poliisi pidätti hänet Teheranin lentokentällä. Hänet vietiin pahamaineiseen Evinin vankilaan, jossa häntä kidutettiin. Lopulta sitten seurasi maasta karkoitus.
Tämä oli sinänsä Nasserin kannalta harmillista, sillä Iranissa vallinneen sekasorron vuoksi šaahi lähti perheineen maanpakoon vuonna 1979. Tuolloin Ajatollah Ruhollah Khomeini palasi maanpaosta Ranskasta ja julisti Iranin islamilaiseksi tasavallaksi.
Taskuvaras viä Nasserin pakolaiskortin
Kun Nasser oli karkoitettu hän menetti luonnollisesti samalla myös Iranin passinsa. Ilman passia hän ei päässyt entiseen opiskelukaupunkiinsa Britanniassa ja jäi ajelehtimaan maasta toiseen.
Nasseri anoi poliittista turvapaikkaa tuloksetta mm. Länsi-Saksasta, Alankomaista, Ranskasta ja Italiasta. Ilman passia hän ei päässyt entiseen opiskelukaupunkiinsa Britanniassa.
Pitkällisen taistelun ja väännön jälkeen Nasseri sai turvapaikan Belgiasta ja pakolaisaseman YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:ltä vuonna 1981. Tää tuntui varmasti hyvältä, sillä Nasseri oli tuossa vaiheessa ollut ilman pysyvää olinpaikkaa jo kahden vuoden ajan.
Nasser eleli muutaman vuoden tavallista elämää, kunnas vuonna 1988 taskuvaras vei hänen pakolaiskorttinsa pariisilaisella rautatieasemalla. Nasser päätti yrittää paperittomana britteihin, mutta hänet käännytettiin takaisin ja pistettiin ensimmäisellä lennolla takaisin Pariisiin.
Koska Nasserilla ei ollut pakolaiskorttia eikä mitään henkilöllisyystodistusta, hän ei pystynyt todistamaan ranskalaisvirkamiehille, että hän todella oli pakolainen. Lopulta lentokentän virkailijat veivät hänet Pariisissa sijaitsevan Charles de Gaullen lentokentän odotusaulaan.
Koti lentokentällä
Tuskin Nasserilla oli vielä tässä vaiheessa selvää, kuinka kauan hän lopulta tulisi olemaan lentokentällä. Päivät lentokentällä kuitenkin vaihtuivat kuukausiksi ja lopulta vuosiksi.
Tarinat kertovat, että Nasseri nukkui lentokentällä sijaitsevan Burger Kingin vieressä olevalla muovisohvalla. Hänellä oli tai sitten hän oli saanut jostain makuupussin. Kuten mä introssa mainitsin, niin lentokenttähän on valaistu ympäri vuorokauden. Lentoemännät olivat toimittaneet Nasserille silmälaput, jotta valo ei häikäisisi häntä hänen ollessa nukkumassa.
Mä en henkilökohtaisesti tiedä, miten selviäisin tuosta. Mä en muutenkaan ole kovinkaan erikoinen nukkuja ja se että pitäisi koko ajan nukkua valoisassa tuntuu aika karseelta. Lisäksi toi Charles de Gaullen kenttä on todella iso ja esimerkiksi vuonna 2016 Euroopan toiseksi vilkkain. Tää tarkoittaa tietysti sitä, että tuolla kentällä on koko ajan ihmisiä ja täydellistä rauhaa on vaikea löytää mistään.
Päivät Nasseri vietti kuuntelemalla radiota, lukemalla kirjoja ja kirjoittamalla päiväkirjaa. Monet lentokenttävirkailijat tulivat hänelle tutuiksi ja antoivat hänellä esimerkiksi rahaa, ruokaa ja pieniä lahjoja.
Tähän väliin on muuten pakko kysyä, mitä sää tekisit, jos joutuisit viettää vuosia lentokentällä? Oletuksena vielä se, että sulla ei olis mitään omia tavaroita kun saavut sinne!
Mä luulen, et mä tekisin aika pitkälle samoja asioita kun Nasseri. Lentokentillä on tyypillisesti hyvin kirjoja saatavilla, joten siitä ainakin sais jotain aivojumppaa päiviin. Ehkä myös saisin taivuteltua jonkun elektroniikkakauppiaan lahjoittamaan mulle kameran, jolla voisin kuvailla kentältä tiukkoja tiedevideoita teille!
Moni varmaan miettii, että missä Nasseri peseytyi tai mitä tapahtu jos hän sairastui. No ensimmäiseen kysymykseen on vastauksena, että lentokentältä kyllä löytyy yleisölle suihkuja ja lääkärin hoitoa Nasseri sai Charles de Gaullen kentän lentokenttälääkäriltä.
Nasserin päivää rytmitti lentokentän tavanomainen elämä. Hän heräsi, kun matkustajia alkoi saapua enemmän 5 aikaan aamulla ja meni nukkumaan sen jälkeen kun viimeiset lennot olivat lähteneet.
Nasseri ei suotunut lähtemään kentältä
Lopulta, kun oli kulunut 11 vuotta, Nasserin varastettu pakolaiskortti löytyi yllättäen. Joku ystävällinen henkilö oli palauttanut kortin Brysseliin YK:n pakolaisjärjestön toimistoon kesäkuussa 1999.
Nasserille määrättiin ranskalainen asianajaja, joka vei jutun oikeuteen, joka tuli siihen lopputulokseen, että Nasserin pakolaisasema laillistetaan. Tämän myötä hän sai Ranskan viranomaisilta oleskeluluvan sekä oikeuden matkustaa muihin maihin.
Nasseri ei kuitenkaan halunnut lähteä. Tämä kuulostaa varmasti melko hullulta, ottaen huomioon kuinka kauan tää kaveri oli lentokentällä asunut. Lehtimiehille ja tv-kanaville Nasseri kuitenkin totesi, että hän ei halua lähteä, koska hänelle oli myönnetty aluksi ainoastaan 3 kuukauden oleskelulupa.
Hän pelkäsi, että hänet määriteltäisiin paperissa Iranilaiseksi ja tämän jälkeen joku maa karkottaa hänet takaisin Iraniin. Nasseri itse olisi halunnut, että hänen statuksensa olisi ollut Maaton.
Hän ilmoitti, että olisi lentokentällä niin kauan, että jonkin maa myöntää hänelle oikean ja virallisen passin.
Nasser viedään sairaalaan
Vuodet kuluivat ja Nasseri jatkoi elämäänsä Charles de Gaullen lentokentällä. Vuonna 2006 hän joutui kuitenkin sairaalaan. Syytä sairaalakäyntiin ei ole kerrottu julkisuuteen.
Nasser ei enää palannut sairaalasta kentälle, vaan hän päätyi Emmaus-liikkeen vastaanottokeskukseen pariisissa. Kyseessä on kansainvälinen liike, jonka perusti Ranskassa pappi nimeltään Abbé Pierre vuonna 1949. Liike syntyhi alunperin toisen maailmansodan jälkeisen jälleenrakennusajan asuntopulasta ja asunnottumuudesta.
Virallisten tietojen mukaan Nasser asui tuossa vastaanottokeskuksessa ainakin vuoteen 2008 asti.
Missä Nasser on nyt?
Monia varmaan kiinnostaa, missä Mehran Karimi Nasseri on nykään! Vastaus on valitettavasti se, että kukaan ei tiedä. Ihmisillä on tietysti monia veikkauksia, josta yleisimpänä on se, että mies elää edelleen pakolaiskeskuksessa. Syystä tai toisesta hän ei halua enää, että hänen olinpaikkaansa paljastetaan. On tietysti mahdollista että kaveri on myös kuollut. Täyttäisihän hän tänä vuonna 80 vuotta.
Nasserin tarina on kuitenkin niin poikkeuksellinen ja mielenkiintoinen, että hänestä on tehty elokuva. Ohjaaja Steven Spielberg teki nimittäin vuonna 2005 Nasserin päiväkirjoihin pohjautuvan The Terminal nimisen elokuvan.
Tossa elokuvassa elokuvassa Tom Hanksin esittämä Viktor Navorski saapuu New Yorkiin etsimään uutta onnea. Erinäisten vaiheiden jälkeen Navorski jää kuitenkin jumiin lentokentälle.
Elokuvassa on onnellinen loppu, sillä siinä Navorski löytää lopulta elämänsä rakkauden! Toivotaan, että Nasserin tarina päättyi tai päättyy yhtä onnellisesti.
Lähteitä ja tutkittavaa
https://historyofyesterday.com/the-man-who-was-stuck-in-an-airport-for-18-years-cb1c9037cfa5
https://fi.wikipedia.org/wiki/Anglo-Iranian_Oil_Company
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mohammad_Reza_Pahlavi