Mitä elimistössäsi tapahtuu, kun hyttynen pistää sinua?

Satuitko sää huomaamaan, että Juhannuksena oli melko paljon hyttysiä? Mää vietin viikon perheen kanssa mökillä ja voin todeta, että hyttyset oli läsnä jatkuvasti ja kaikkialla!

Erityisen miellyttävää oli käydä ulkohuussissa. Jätän tarkemman kuvailun tästä pois, mutta jokainen voi päässään miettiä miettiä mihin kaikkialle ne hyttyset iskeytyy siellä!

Tän artikkelin  jälkeen sä tiedät kaiken hyttysistä ja siitä, miksi ne haluavat imeä juuri sinun vertasi. Lisäksi kerron, mikä on paras tapa suojautua hyttysiltä ja mitä tehdä, jos kutiseva paukama on jo syntynyt ihollesi.

Voit katsoa artikkelin videomuodossa:

Hyttynen - Maailman "vaarallisin" eläin

Hyttysen tyypillinen massa on suurin piirtein 2,5 milligrammaa ja se etenee huimalla kahden kilometrin tuntinopeudella. Ei ehkä tule heti ensimmäisenä mieleen, että hyttynen aiheuttaa maailmassa eniten kuolemia.

Eläimet, joista aiheutuu ihmisille suoranaista vaaraa, ovat useimmiten suurpetoja. Hyttynen aiheuttaa kuolemia epäseuorasti levittämällä trooppisilla alueilla vaarallisia tauteja kuten malariaa ja denguekuumetta.

Reissatessa trooppisiin kaukomaihin täytyy Malaria ottaa tosissaan. Itekkin olen aina reissuillani syönyt malarian estolääkettä. Tosin kerran se unohtui, kun Bangkokin yöelämä vei kaiken huomion.

Harva ajattelee, että hyttynen olisi meillä täällä pohjolassa mitään muuta kuin rasittava ja kutiseva riesa. Totuus on kuitenkin se, että myös Suomessakin hyttyset levittävät sairauksia.

Suomessakin on hyttysiä, jotka kykenevät levittämään malariaa eli horkkatautia. Tautia on aiemmin sairastettu Suomessa, mutta nykyään tautitapauksia ei enää ole ollut.

Sen sijaan hyttyset levittävät Suomessa pogostantautia, jänisruttoa ja Inkoo-aivotulehdusta

Hyttyset levittävät myös Suomessa tauteja // Shutterstock

Pogostantautia tavataan eri puolella Suomea, mutta eniten sitä esiintyy Itä-Suomessa. Taudin aiheuttaa Sindbis-virus ja taudin oireina ovat tyypillisesti kuume, ihottuma ja nivelkivut. Taudin aiheuttamat nivelkivut voivat kestää pitkään ja kroonistua.

Jänisruton aiheuttaa puolestaan Bakteeri. Tarkemmin Francisella tularensis -bakteeri. Tautia esiintyy ainoastsaan pohjoisella pallonpuoliskolla ja ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa tauti leviää hyttysten piston välityksellä

Oireena jänisrutossa on kuume. Myös suuria paukamia voi nousta iholle ja imusolmukkeet voivat turvota. Vakavana tauti voi edetä esimerkiksi keuhkokuumeeseen. Koska kyseessä on bakteeri aiheuttama tauti, sitä vastaan on olemassa antibiootteja.

Inkoo-viruksen aiheuttama sairaus menee tyypillisesti ohi oireettomana, eikä ihminen luultavasti tiedä, että on saanut kyseisen virustartunnan. Joillakin Inkoo-virus voi aiheuttaa neurologisia oireita, mutta vakavat tautitapaukset ovat harvinaisia.

Viime vuosina Suomessa on nautittu poikkeuksellisen kovista hellejaksoista. Tämän takia Pohjolassa voidaankin tulevaisuudessa nähdä myös hyttysten levittämänä Länsi-Niilin kuumetta ja Usutu-virusta

Kaiken kaikkiaan maailman vaarallisin eläin hyttynen on tappanut levittämiensä tautien kautta puolet koskaan eläneistä ihmisistä.

Näin hyttynen pitää sinua

Palataanmpa taas muisteleen juhannusta tai mitä tahansa metsäretkeä, jossa hyttyset ovat iskeytyneet intohimoisesti kiinni ihollesi.

Hyttysen tuntosarvissa on satoja antureita, joiden avulla hyttynen etsii uhrinsa. Anturit aistivat esimerkiksi hajuja ja uloshengitysilman hiilidioksidia jopa 50 metrin etäisyydeltä.

Hyttys-yksilö joka tulee ihollesi imemään verta on aina naaraspuolinen. Se tarvitsee nisäkkäiden tai lintujen veren sisältämää proteiinia, jotta sen munat voivat kehittyä. Koirashyttysiä ei voisi vähempää kiinnostaa veresi ja sille riittää ravinnoksi kukkien mesi ja hedelmien mehu.

Naarashyttysten kuudesta osasta koostuva imukärsä on huipputekninen laitos, joka kykenee kirurgintarkkaan työhön. Hyttynen tekee lähes huomaamattoman ja täysin kivuttoman leikkauksen ihon läpi tavoitteenaan päästä käsiksi verisuoneesi.

Samalla kun hyttynen imee yhdellä imukärsän kuudesta osasta verta, niin toisella se ruiskuttaa haaavaan sylkeään. Tämän tehtävänä on estää veren hyytyminen ja näin mahdollistaa mahdollisimman tehokas imuteho.

Muut imukärsän osat osallistuvat pistokohdan muodostamiseen esimerkiksi levittämällä pistokohtaa niin, että varsinainen verta imevä osa pääsee helposti sujahtamaan ihosi alle etsimään verisuonta.

Hyttysen imukärsä on niin hienostunut laitos, että amerikkalaistutkijat kehittävät sen pohjalta täysin kivutonta mikrolääkeneulaa, joka jäljittelee hyttysen imukärsän rakennetta.

Hyttysen imukärsä on 6-osainen huipputekninen laitos // Shutterstock

Mitä elimistössäsi tapahtuu, kun hyttynen pistää sinua?

Hyttysen ruiskuttava sylki on juuri se tekijä joka aiheuttaa kutisevan paukaman. Kyseessä on allerginen reaktio, jossa hyttysen syljen sisältämät vieraat valkuaisaineet hälyttävät elimistömme puolustusjärjestelmää, joka puolestaan käynnistää vasta-aineiden valmistuksen.

Kun nämä vasta-aineet saapuvat paikalle, ihon syöttösoluvat vapauttavat histamiinia, joka turvottaa ihon ja aiheuttaa kutinan.

Mä tiedän jo, että nyt joku joka katsoo tätä videoo kirjottaa näppäimet sauhuten, että hyttysen pistot eivät aiheuta mitään reaktiota. Tämä onkin totta 10 % ihmisistä, jotka eivät saa hyttysen pistoksesta allergista reaktiota. Onneksi olkoon, voitte nauttia kesäilloista rauhassa!

Hyttysen sylki aiheuttaa kehossasi allergisen reaktion // Shutterstock

Myös muita yksilökohtaisia eroja on. Allergisen reaktion voimakkuuteen vaikuttaa ihmisen immunologisen järjestelmän herkkyys. Toinen vaikuttava tekijä on altistus. Nimittäin mitä useammin hyttynen pistää, sitä nopeammin immuunijärjestelmä sopeutuu vieraisiin aineisiin ja sitä lievempi on hyttysen pistosta syntyvä allerginen reaktio!

Mitkä ominaisuudet ihmisessä vetävät hyttysiä puoleensa?

Hyttyset eivät ole kiinnostuneet kaikista ihmisistä samalla tavalla. On muutamia tekijöitä, jotka suorastaan vetävät hyttysiä puoleesi.

Ensimmäinen tekijä on hiki, joka vetää hyttysiä puoleensa. Erityisesti jalkahiki on hyttysten mieleen. Tämä johtuu siitä, että jaloissa on bakteereja, jotka hajottavat jalkahikeä ja synnyttävät tässä prosessissa voihappoa, joka houkuttelee tehokkaasti hyttysiä Lisäksi liikunnan aikana syntyvä maitohappo vetää hyttysiä puoleensa.

Toinen tekijä joka vetää hyttysiä puoleensa on uloshengitysilman hiilidioksidi. Tässäkin on eroja eri ihmisten välillä. Jos aineenvaihdunta on nopea, elimistö tuottaa enemmän hiilidioksidia. Toinen uloshengitysilmassa oleva yhdiste, joka vetää hyttysiä puoleensa on asetoni. Tämän takia esimerkiksi diabeetikot ja ketogeenisellä dietillä olevat ihmiset toimivat todellisina hyttysmagneetteina

Tietyt ihmisen ominaisuudet vetävät hyttysiä puoleensa // Shutterstock

Kolmas tekijä on veriryhmä. Tutkimusten mukaan hyttynen laskeutuu kaksi kertaa niin useasti O-veriryhmän omaavan ihmisen iholle kuin sellaisen, jonka veriryhmä on A. Tiedätkö sää mikä on sun veriryhmä?

Neljäs tekijä on ruumiin lämpö. Mitä enemmän lämpöä elimistösi tuottaa, sitä innokkaammin hyttyset ovat sinussa kiinni. Jos siis sinulla on kuumetta, ei ehkä kannata lähteä metsään retkelle!

Viidentenä tekijänä on ihmisten vaatteiden väri. Hyttysten näkö toimii parhaiten myöhään iltapäivällä, jolloin ympäristön valo ei ole liian kirkas. Tällöin tummat värit erottuvat parhaiten ympäristöstä ja osuvat hyttysten silmääb.

Kuudentena tekijänä on ihmisen koko. Mitä suurempikokoinen olet sitä enemmän elimistössäsi on soluja ja sitä enemmän hiilidioksidia ja lämpöä tuotat ympäristöön

Viimeisenä eli seitsemäntäne tekijänä on raskaus. Nimittäin raskaana olevat naiset saavat noin kaksi kertaa enemmän hyttysenpistoja. Tässä on kyse siitä, että raskaana oleva nainen erittää hyttysiä houkuttelevia hajuaineita.

Lisäksi raskaana olevat naiset tuottavat enemmän lämpöä ympäristöön! Voisin kuvitella, että raskaus aiheuttaa monia muitakin ikäviä oireita ja tuntemksia ja hyttysen pistot eivät ainakaan helpota oloa.

Näin estät hyttysiä pistämästä sinua

Ihminen on käynyt taistelua hyttysiä vastaan luultavasti niin kauan kuin ihminen ja hyttynen ovat olleet yhtä aikaa maapallolla. Tää onkin varmaan ihmiskunnan pitkäaikaisin taistelu, jolle ei vielä tänä päivänäkään näy loppua!

Aiheen ympärillä pyörii myös monia taikauskoon liittyviä keinoja, kuten se, että valkosipulin syönti estää hyttysten tulemista iholle. Tämä ei pidä paikkaansa ja aiheesta on tehty jopa yliopistotason tutkimus Connecticutin yliopistossa yhdysvalloissa! Löydät linkin tähän tutkimukseen sekä muutkin tän videon lähteet mun nettisivuilta www.petterimikkonen.fi

Sen sijaan monet hyttyskarkoitteissa olevat aineet tuntuvat oikeasti toimivan. Eräs näistä on DEET eli Dietyylitoluamidi, joka on käytetyin näistä karkoteaineista. Kyse ei ole mistään uudesta tuotteesta, sillä sen kehitys tapahtui Yhdysvaltojen armeijan toimesta 1940-luvulla ja lopulta aine tuli markkinoille 1957.

Monet hyttyskarkoitteet ovat hyvä suoja hyttysiä vastaan

Kyseinen yhdisteen toiminta on myös tutkimuksen kautta vahvistettu. Tuolloin havaittiin, että karkotteet jotka sisältävät 23,8 % dietyylitoluamidia suojaavat hyttysiltä jopa viiden tunnin ajan!

Dietyylitoluamidin toimintaperiaate oli pitkään pimennossa, mutta viimeaikaisten tutkimusten valossa on selvinnyt, että aineen teho perustuu siihen, että se hämää hyttysten hajureseptoreita, eivätkä ne näin ollen päädy ihmisten luokse.

DEET tehoaa huomattavasti paremmin, kuin monet muut hyttyskarkotteissa olevat aineet. Kolikolla on tietysti myös kääntöpuoli ja suurina määrinä DEET on yhdistetty neurologisiin häiriöihin ja normaalia korkeampaan riskiin sairastua kivessyöpään. Aineella on myös ympäristöriski ja suurina pitoisuuksina veteen päädyttyään DEET on haitallista niin kaloille kuin muillekkin vesieläimille.

Eräs mielenkiintoinen uudehko innovaatio on eräänlainen tekstiili, jonka läpi hyttyset eivät pääse pistämään. Tämän etuna on tietysti se, ettei mitään torjunta-aineita tarvitse käytttää. Tutkijat toivovatkin, että kyseistä tekstiiliä voitaisiin soveltaa myös tavallisiin vaatteisiin.

Hyttysen torjunnassa ei voi olla puhumatta Thermacell nimisestä laitteesta, joka on puhututtanut jo useampana kesänä. Laitteissa käytetään pralletriinia sisältäviä tyynyjä, jotka lämmitetään butaanin avulla. Kun tyynyt lämpiävät, vaikuttava aine höyrystyy ja leviää lähiympäristöön.

Maahantuojan mukaan näin saadaan aikaan noin 20 neliömetrin hyttysvapaa alue. Omien kokemuksieni ja ihmisten kommenttien perusteella voin todeta, että laite todella toimii.

Thermacellin käyttö ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta. Väärin käytettynä on riski, että hermomyrkky pralletriinia joutuu sinne, mihin sen ei pitäisi päätyä. Erityisen haitallista se on pölyttäjille ja vesieliöille. Pralletriini tappaa hyönteisen hermosoluja, ja suurina määrinä johtaa sen kuolemaan.

Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukes on hyväksynyt torjuntalaitteet käyttöön rakennusten ulkopuolelle kuten terasseille ja kuisteille. Laitteen käyttö pihapiirin ulkopuolella vaikkapa metsässä on kielletty. Lisäksi mainitaan, että laitetta ei tulisi käyttää mehiläisten ja kukkivien kasvien läheisyydessä. Varsinkin jälkkimmäinen on kohtuullisen hankalasti saavutettavissa.

Mikä auttaa, jos hyttynen on pistänyt?

No fakta on se, että jossain vaiheessa se hyttynen kuitenkin pääsee pistämään ja jos kuulut siihen 90 prosenttiin, joka saa allergisia reaktiota, niin varmaan kaipaisit jotain vinkkiä, miten hillitöntä kutinaa pystyisi helpottamaan!

Kaiken kutinan keskiössä on jo tällä videolla kertaalleen mainittu histamiini, jonka tehtävänä on poistaa vieraat aineet elimistöstä siten, että ihminen alkaa raapimaan tai aivastella.

No raapiminen tietysti auttaa hetkellisesti kutinaan. Tämä johtuu siitä, että raapiessa syntyy kipureaktio, joka peittää kutinan alleen. Tämä ei kuitenkaan ole kovin pitkä ratkaisu ja pahimmassa tapauksessa iho menee rikki ja tulehdusriski kasvaa.

Paras lääke hyttysen pistoihin on antihistamiini. Kun histamiini-molekyylit ovat saapuneet pistokohtaan, ne sitoutuvat niin kutsuttuihin H-reseptoreihin, jotka aktivoivat viheliäisen kutinan.

Antihistamiini estää näiden H-reseptorien toimintaa, jonka seurauksena histamiinin vaikutus pienenee.

Lähteitä ja tutkittavaa

https://tieku.fi/elaimet/hyonteiset/hyttynen

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008867713.html

https://www.veikkaus.fi/fi/x/hyttynen

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kohta_pistaa_pista_vastaan_13_tieteen_faktaa_hytty

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/15752181/

https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/nejmoa011699

https://www.science.org/doi/10.1126/science.1153121

https://www.thermacell.fi

https://yle.fi/uutiset/3-11985483