7 min read

Mikä oli historian huonoin aika olla elossa?

Mikä oli historian huonoin aika olla elossa?

Viimeisen puolentoistavuoden aikana olen kuullut usean ihmisen toteavan, että tämä vuosi on huonoin koko ihmiskunna historiassa.

Koronaviruksen aiheuttama pandemia on saanut meidän kuvittelemaan, että eläisimme jollain tapaa kovinkin poikkeuksellisia aikoja ihmiskunnan historiassa.

Asiahan ei suinkaan ole näin! Historia on täynnä toinen toisteen kammottavampia ajanjaksoja, joihin verrattaessa nykyiset poikkeusolot tuntuvat kovin lieviltä!

Esittelen tässä kolme ajanjaksoa, jolloin mun mielestä olisi ollut pahin aika elää! Nämä ovat tietysti vain omia valintojani ja keskittyvät pääasiassa Euroopan tapahtumiin!

🌋 Vuosi 536

Jos yksittäinen vuosi pitäisi valita ihmiskunnan historiassa, jolloin olisi ollut kurjinta elää, vuosi 536 olisi ehkä se vahvin kandidaatti. Heti alkuun täytyy todeta, ettei kaikkien seuraavien ikävien tapahtumien ajankohta ollut juuri vuosi 536. Tämä johtuu osittain siitä, ettei kaikkien tapahtumien historiallista ajankohtaa ole voitu täysin tarkasti mitata.

Oli niin tai näin, niin vuoden 536 tienoilla tapahtui maapallolla harvinaisen paljon todella ikäviä asioita.

Otetaan aluksi hieman taustoitusta siihen, millaisessa tilassa maapallon kansat olivat vuonna 536. Euroopassa elettiin kansainvaelluksen aikaa. Rooman valtakunta oli hajonnut ja Länsi-rooma oli romahtanut reilu 50 vuotta aikaisemmin. Germaaniheimot kiertelivät ympäri Eurooppaa ja etsivät omaa paikkaansa, mihin asettua elämään.

Idässä Kiina oli sotien ja vallankaappausten johdosta hajonnut kahtia. Täällä meillä Suomessa oltiin pimennossa suurin piirtein kaikesta ja palvottiin metsänjumalia.

Kaikki alkoi valtavasta tulivuoren purkauksesta, jonka arvellaan tapahtuneen Islannissa. Tämä tulivuoren purkaus syöksi taivaalla niin paljon tuhkaa, että Aurinko pimeni 1,5 vuodeksi Euroopasa, Lähi-idässä ja osassa Aasiaa.

Kesällä 546 maapallon keskilämpötila laski 1,5 ° C - 2,5 ° C. Tämä aloitti kylmimmän vuosikymmenen viimeisten 2300 vuoden aikana. Itäroomalainen historioitsija Prokopios on kuvannut tapahtumia seuraavasti

"Tuohon aikaan elettiin niin kutsuttua pimeää keskiaikaa ja vuosi 536 oli sen aikaukauden pimein hetki."

Kylmentynyt ilmasto aiheutti sen, että viljasadot jäivät vähäisiksi tai tuhoutuivat kokonaan. Ihmisille ei riittänyt ruokaa ja moni kuolikin nälkään. Esimerkiksi Irlannissa on kirjoituksia tuolta ajalta, jossa todetaan että leipä yksinkertaisesti loppui. Suomessa ja muissa pohjoismaissa puiden vuosirenkaita tutkimalla on havaittu, että kasvu oli todella hidasta 530 luvulla.

Tämä oli kuitenkin vasta alkusoittoa.

Vuonna 541 Itä-Roomassa alkoi levitä paiserutto, joka myöhemmin sai nimen Justinianuksen rutto. Pandemia alkoi riehua heti sen jälkeen kun Bysantin keisari Justinianus oli onnistunut yhdistämään kahtia jakautuneen Rooman valtakunnan tehden siitä vahvemman kuin koskaan.

Rotat levittivät ruttoa

Aasiasta, Kiinan seudulta, leviävät ruttobakteeria kantavat kirput kuitenkin tuhosi Justianuksen aikaansaannokset, sillä se tappio kymmniä miljoonia ihmisiä. Eräiden arvioiden mukaan Justianuksen ruton seuraksena jopa puolet Itä-Rooman tuolloisesta väestöstä olisi menettänyt henkensä.

Pandemian leviämiseen oli monta syytä. Eräs merkittävä syy oli se, että Euroopassa oli tuolloin niin kylmää, johtuen edellä mainitusta tulivuoren purkautumisesta.

Nykyään tiedetään, että Pandemian aiheutti Yersinia pestis -bakteeri, jota edellämainittujen kirppujen lisäksi levittivät myös rotat.

Samaan aikaan kun rutto riehui purkautui toinenkin tulivuori, ja jälleen koitti vuosi ilman kesää. Tämä äkillinen ilmastonmuutos vaikutti ympäri maapalloa. Keski-amerikassa Teotihuacanin kaupunkikulttuurin ahdinko ja romahdus ajoittuu juuri samoihin aikoihin.

Vaikka tähän romahtamiseen on esitetty erilaisia teorioita, niin yhden teorian mukaan syynä oli juuri tulivuoren aiheuttama kuivuus ja nälänhädät.

Toisenkin tulivuorenpurkauksen on oletettu tapahtuneen Islannissa, vaikka Pohjois-amerikkaan ei ole poissuljettu.

Näiden tapahtumien seurauksena Euroopan talous taantui jopa sadaksi vuodeksi. Vasta vuonna 640 alkoi löytyä todisteita hopea­kaivannoista, jotka kertovat uusien hopearahojen lyönnistä ja talouden elpymisestä.Musta surma (1347–1352)

🐀 Musta Surma

Vuonna 1943 vähän aiemin islaminuskoon kääntynyt kiptšakkien mongolikaanikunta hyökkäsi Krimin niemimaalla sijainneeseen Kaffan kaupunkiin. Heidän tarkoituksenaan oli ajaa pois kaupunkia asuttaneet genovalaiset kauppiaat.

Kaffan satamakaupunkia piirittäneet mongolit heittivät kaupunkiin ruttoon kuolleiden ruumiita. Genovalaiset kauppiaat olivat ymmärrettävästi kauhuissaan ja pakenivat kaupungista. He eivät kuitenkaan tienneet, että heidän mukanaan kaupungista levisi myös tappava tauti, musta surma.

Musta surma oli tarttuva kuumetauti. Monet nykajan tutkijat ovat päätyneet siihen lopputulokseen, että mustan surman takana oli paiseruttoa aiheuttava Yersenia pestis -bakteeri, joka leviää mustarotan kirppujen puremista.

Musta surma ei suinkaan ollut ensimmäinen paiseruton aiheuttama pandemia Euroopassa, sillä varhaiskeskiajalla 500-luvulla oli kärsitty jo edellisessä kohdassa mainittu Justinianuksen rutto.

Musta surma oli toisen Euroopassa riehuneen ruttopandemian ensimmäinen ja tuhoisin epidemia.

Ruttonaamari // Shutterstock

Vuonna 1947 Italiasssa Sisiliassa Messinan kaupungissa puhkesi ruttoepidemia, kun edellä mainitut Genovalaiset kauppiaat saapuivat sinne. Tämä toimi alkuna mustan surman leviämiselle koko Euroopassa.

Genovalaiset kauppiaat olivat tuskin ainoita, joiden laivoissa rutto kulkeutui Eurooppaan. Kaikki Euroopan suurimmat kauppakaupungit olivat yhteydessä Lähi-itään karavaanireittien ja kauppateiden verkoston välityksellä.

Ruttoon sairastuneiden kehoon nousi iljettäviä paiseita ja he alkoivat yskiä verta. Ne ihmiset, jotka yrittivät auttaa ruttoon sairastuneita saivat myös itse tartunnan nopeasti. Italiasta rutto levisi nopeasti Ranskaan, Espanjaan, Portugaliin ja lopulta Brittein saarille.

Musta surma levisi myös pohjoismaihin. Ensin Englantilainen kauppa-alus kuljetti sen Norjaan, josta se sitten levisi edelleen muihin pohjoismaihin. Toinen reitti ruton kulkeutumiselle pohjoismaihin oli Saksan kautta, missä pahin ruttoepidemia riehui vuonna 1950.

Musta surma piti kurimuksessaan Eurooppaa useiden vuosien ajan ja palasi aina uudestaan ja uudestaan monille alueille.

Musta Surma niitti väkeä siis ympäri Eurooppaa. Siellä, missä tauti pääsi leviämään kunnolla, väestöstä saattoi hyvin sairastua ja kuolla jopa 60 % ihmisistä. Rutto ei katsonut sukupuolta tai sosiaalista asemaa. Sen uhreina oli niin talonpoikia kuin kuninkaitakin.

Lopullista lukumäärää kuolleista ei tarkasti tiedetä. Mustan surman kuitenkin arvioitiin tappaneen jopa 30-60 % Euroopan väestöstä. Tämä tarkoitti 25-50 miljoonaa ihmistä. Tauti ei tietenkään rajoittunut pelkästään Eurooppaan ja vastaavanlaiset kuolinluvut olivat myös Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa. On arvioitu, että musta surma olisi ollut globaalisti jopa 100-200 miljoonan ihmisen kuoleman takan.

Mustan surman aikaan eläneiden ihmisten kurjuutta ja pelkoa lisäsi se tosiseikka, ettei kukaan tiennyt varmasti, mistä taudissa todella oli kysymys. Monin paikoin rutosta syytettiin juutalaisia, joiden uskottiin levittävän tautia tarkoituksella. Tämä johti juutalaisvainoihin eli pogromeihin. Mustalle surmalle esitettiin myös jumalallinen alkuperä, jossa ajateltiin ruton olevan Jumalan rangaistus ihmisille.

1300-luvulla oli voimissaan myös flagellantit, jotka olivat uskonnollisia liikkeitä, joiden jäsen ruoskivat ruumistaan syntien tähden. Liikkeen kannattajat ajattelivat, että näin toimiessaan Jumala lopettaisi kauhistuttavan pandemian.

Kukaan ei myöskään tiennyt, miten rutto levisi ja tämän johdosta siltä ei osattu suojautua. Melko yleisesti arveltiin, että rutto levisi ilman kautta. Esimerkiksi Ranskan Avignossa asunut paavi Klemens VI suotautui rutolta pysyttelemällä omissa oloissaan sisätiloissa. Hän oleili kahden tulen välissä, sillä sen uskottiin puhdistavan ilmaa myrkyllisestiä miasmasta, jonka uskottiin olevan tautien syynä.

Ihmiset pyrkivät suojautumaan rutolta myös kaulaan ripustetun pienen pussukan avulla, joka sisälsi hyväntuoksuosia yrttejä. Hyvän tuoksun ajateltiin suojaavan rutolta, jonka ajateltiin leviävän pahanhajuisen, saastuneen ilman mukana.

Ruttoa uskottiin tartuttavan myös se, jos katsoi tautiin sairastunutta. Tämä johtikin siihen, että sairastuneet perheenjäsenet jätettiin yksin tappavan kulkutaudin kanssa.

Mustan surman ajoilta on myös peräisin, monelle meistäkin tuttu asia karanteeni. 1400 luvulla, jolloin tartunnan saaneista satamista Venetsiaan saapuvien alusten miehistön oli vietettävä aluksella 40 päivää, ennen kuin he saivat astua maihin.

Kaiken kaikkiaan Mustan surman aikana eläneet ihmiset olivat asemassa, joihin nykypäivän olosuhteita ei voi edes verrata. Tietämättömyys taudista ja sen hoidoista, yhdistettynä laajasti tosina pidettyihin salaliittoteorioihin Jumalan vihasta, saivat aikaan pelon ilmapiirin, jollaista ei ole sen koommin nähty.

🪓 1900-luvun alkupuolisko

1900-luvulla on tapahtunut eniten tapahtumia, jotka ovat aiheuttaneet uskomatonta kärsimystä ja kurjuutta koko ihmiskunnan historiassa.

Vain kolmenkymmenen vuoden aikana käytiin kaksi maaimansotaa ja tämän lisäksi poliittisten ideologioiden nimissä tehtiin kansanmurhia, jonka seurauksena valtavat määrät ihmisiä menettivät henkensä.

Ensimmäinen maailmansota oli ensimmäinen moderni sota sanan varsinaisessa merkityksessä. Tällöin ihmiskunnan nopeasti kehittynyt tekniikka otettiin käyttöön ennen näkömettömän julmalla tavalla.

Sotateknologian kehityksen lisäksi Ensimmäiseen maailmansotaan oli lukuisia syitä. Näitä olivat kilpailu siirtomaista, taloudellinen kilpailu ja eri valtioiden yhteensovittamattomat pyrkimykset.

Ensimmäinen maailmansota käytiin vuosina 1914-1928 ja sen tapahtumat keskittyivät enimmäkseen Eurooppaan. Kuitenkin alusta asti sotaa käytiin myös Aasiassa ja Afrikassa. Tämän lisäksi sota-areenana oli maapallon kaikki suurimmat valtameret.

Sodan osapuolet jaetaan kahteen ryhmään: keskusvallat ja ympärysvallat.

Keskusvaltoihin kuuluivat Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Osmanien valtakunta. Ympärysvaltoihin kuuluivat puolestaan Britannia, Venäjä, Ranska ja Yhdysvallat.

Tämän videon puitteissa sodan tärkeimpiä vaiheita ei voida käydä läpi, mutta mainitaan nyt kuitenkin se, että ensimmäinen maailmansota vaati noin 16 miljoonaa kuolonuhria. Haavoittuneita oli 21 miljoonaa.

Vaikka ihmiset olisivatkin selvinneet ensimmäisen maailmansodan pyörteistä, niin heitä odotti kotiin päästyään uusi, kuolettava vaara.

Ensimmäiset Espanjantautitapaukset havaittiin yhdysvaltalaisella sotilasleirillä 11.3.1918. Maailmanlaajuisen epidemia alkuperämaata ei tunneta, sillä monet sotaan osallistuivat valtiot eivät viestineet tautitapauksista. Espanjantaudin aiheutti harvinaisen tappava influenssa A:n alatyyppi H1N1

Joten kun ensimmäinen maailmansota alkoi hiipua, ei maailma todellakaan ollut turvassa. Arvioit Espanjantaudin aiheuttamien kuolemien määrästä vaihtelavat runsaasti. Yleisesti ne kuitenkin liikkuvat 30 miljoonan ja 100 miljoonan välissä.

Ne jotka onnistuivat selviytymään sodasta ja laajalle levinneestä pandemiasta, olisivat juuri päässeet takaisin kiinni elämään, kun suuri lama iski 1930 luvulla. Tämä johti ihmisten tulojen täydelliseen romahtamiseen ja ajoi valtavat määrät ihmisiä työttömäksi.

Kaikki edellä mainitut tapahtumat kylvivät siemenet kaikkien aikojen tuhoisimpaan konfliktiin; Toiseen maailmansotaan. Taas miehet joutuivat jättämään perheensä ja suuntaamaan rintamalle taistelemaan oman maansa puolesta.

Kuten ensimmäisesessäkin maailmansodassa, niin myös nyt käytössä oli uudenlaista sotateknologiaa, jonka avulla voitiin kylvää tuhoa taistelussa. Kuudessa vuodessa suuri osa Eurooppaa muuttui raunioksi.

Kaiken lisäksi toinen maailmansota, sota jonka piti lopettaa kaikki sodat, päättyi siihen, että Yhdysvallat pudotti kaksi atomipommia Japanissa Hiroshiman ja Nagasakin kaupunkeihin.

Hiroshiman ja Nagasakin pommit näyttivät, miten voimakas ase atomipommi on. Yksi pommikone kykeni tuhoamaan kokonaisen kaupungin, kun siihen aiemmin tarvittiin satojen koneiden hyökkäys ja jopa yli 20 prosentin kalusto- ja miehistötappiot sitä suoritettaessa.

Lähteitä ja lisälukemista: