3. marras 2021 4 min read Onnettomuudet ja luonnonkatastrofit

Pohjois-Korean ydinaseohjelma uhkaa supertulivuorta

Shutterstock

Oletko koskaan kuullut Baekdun tulivuoresta, joka sijaitsee Pohjois-Koreassa. Kyseessä on yksi maapallon 25-40:stä supertulivuoresta. Kaikista supertulivuorista Baekdun tunnetaan kaikista huonoiten.

Jos sana Supertulivuori ei ole tuttu, niin kyseessä on tulivuori, josta purkautuu poikkeuksellisen paljon purkaustuotteita. Määritelmä ei ole tarkka, mutta yleisesti supertulivuoren rajana pidetään sitä, että purkaustuotteita syntyy yli 1000 kuutiokilometriä.

Vuonna 2012 on arivoitu, että Baekdun purkautuminen on vain ajan kysymys. Tähän kun yhdistetään Pohjois-Korean sulkeutuneisuus ja massiivinen ydinaseohjelma niin katastrofin ainekset ovat todellakin kasassa.

Tässä artikkelissa perehdytään tähän tilanteeseen ja pohditaan, mitä purkautumisesta johtuva katastrofi tarkoittaisi koko maapallolle.

Edellinen purkautuminen vuonna 946

Baekdun supertulivuori purkautui edellisen kerran alkutalvesta 946. Koska purkautuminen ei osunut kevääseen tai kesään, niin vaikutukset jäivät melko paikallisiksi. Siltikin purkautumisesta syntynyttä tuhkaa on löydetty esimerkiksi Japanista asti.

Keväällä tai kesällä tapahtunut purkautuminen olisi vaikuttanut koko pohjoisen pallonpuoliskon ilmastoon! Vertailukohtaa voi hakea esimerkiksi Indonesian Tambora tulivuoresta, joka purkautui 1815.

Tamboran purkautuessa Tuhka nousi yli 40 kilometrin korkeuteen ja levisi pian ympäri koko maapallon. Purkautumiessa oli joidenkin arvioiden mukaan jopa 100 000 välitöntä uhria. Toki pitkällä aikavälillä uhreja oli huomattavasti enemmän.

Tamboran purkautuessa myös ilmastovaikutukset olivat merkittäviä. Purkauksen vaikutuksesta lämpötila laski maailmanlaajuisesti noin puoli astettaa ja vuosien 1816 ja 1817 talvet olivat merkittävästi normaalia kylmempiä. Kaiken kaikkiaan purkauksesta johtuneet ilmastovaikutukset kestivät jopa kymmenen vuden ajan.

Mitä jos Baekdu purkautuisi huomenna?

Jos Pohjois-Koreassa oleva Baekdu purkautuisi nyt, vaikutukset voisivat olla maailmanlaajuisesti luultavasti suuremmat kuin Tamboran tapauksessa. Tämä johtuu siitä, että suurin osa viljasta tulee maapallon Pohjoiselta puoliskolta, jonne Baekdun purkautumisen vaikutukset voimakkaimmin iskisivät.

Tamboran tulivuroen kaldera // Shutterstock

Jos Baekdu purkautuisi huomenna, vaikutukset olisivat valtavat! Hyvin todennäköisesti purkautuminen aiheuttaisi ilmastoon pysyviä muutoksia vuosikymmenien ajaksi ja tuhkaa leijalisi esimerkiksi Suomeen asti.

Itse Pohjois-Korea ei tulisi selviämään tästä purkauksesta. Maan pohjoisosa hautautuisi laavaan ja loppuosa maasta saisi niin paksun tuhkapeittiin, että mahdollisten eloonjääneiden etsiminen ja auttaminen olisi mahdotonta.

Pohjois-Koreassa pelätään katastrofia

Pohjois-Korea on valtio, joka on suurin piirtein kaikkien muiden maailman valtioiden kanssa napit vastakkain! On selvää, että apua ulkomaalaisilta tahoilta ei kovin heppoisin perustein pyydetä!

Pohjois-Korea on maailman sulkeutuneimpia valtioita // Shutterstock

Baekdu alkoi herättää huolta Pohjois-Korealaisissa tutkijoissa vuosina 2005-2005. Tuolloin tapahtui lukuisia lieviä maanjäristyksiä ja kaasupurkauksia. Tilanne arvioitiin niin vakavaksi, että maan oli pakko pyytää avuksi ulkomaalaisia asiantuntijoita.

Vuonna 2011 brittiläiset geologit James Hammond ja Clive Oppenheimer matkasivat Pohjois-Koreaan tutkimaan tilannetta. Maahan saavuttuaan he kuljetettiin välittömästi Kiinan rajan tuntumaan maan pohjois osaan, jossa Baekdu sijaitsee. Brittitutkijoiden lisäksi tulivuorelle lähti yli 30 pohjoiskorealaista tiedemiestä.

Kuten arvata saattaa, länsimaalaiset tutkijat eivät saaneet viedä tulivuorelle omia tutkimusvälineitään! Tutkimukset suoritettiinkin Pohjois-Korealaisten valmiiksi asentamilla tutkimuslaitteilla, jotka olivat jo parhaat päivänsä nähneet.

Kuin näitä mittaustuloksia käytiin läpi, oli selvää että Baekdussa oli aineksia massiiviseen purkaukseen.

Jatkotutkimuksia

Hammond ja Oppenheimer palasivat Pohjois-Koreaan tekemään jatkotutkimuksia vuonna 2013. Tuolloinkin tutkimukset oli suoritettava Pohjois-Korealaisilta saaduilla tutkimusvälineillä. Vuoden 2013 tarkoituksena oli ensi alkuun selvittää, kuinka laaja vuoden 946 purkaus oli ollut.

Tuolloin selvisi, että purkaus oli pyyhkäissyt pois Baekdun huipun ja jättänyt jälkeensä neljä kilometriä leveän aukon, jossa nykyään sijaitsee Taivasjärveksi kutsuttu vesiallas.

Brittitutkijat asensivat vuonna 2013 Baekdun rinteillä kuusi seismometriä, joiden tarkoituksena oli havainnollistaa maanjäristyksissä syntyviä järistysaaltoja ja näin antaa luotettava kuva Baekdun tilanteesta ja maankuoren rakenteesta.

Nämä mittaukset osoittivat, että Baekdun alla oleva magmasäiliö on poikkeuksellisen suuri ja ulottuu ainakin 35 kilometrin syvyyteen. Näiden tutkimusten perusteella pääteltiin, että vuosina 2002-2005 tapahtuneet maanjäristykset olivat johtuneet siitä, että magma oli noussut maapallon vaipasta Baekdun magmakammioon.

Tutkijat arvioivat, että magma ei tule jäämään pitkäksi aikaa magmakammioon vaan se enteilee tulivuoren purkautumista.

Ydinkokeet voivat laukaista purkauksen

Pohjois-Korean ydinaseohjelma on jo itsessään, ilman tulivuortakin, melko pelottava asia. Kun Pohjois-Korean asema ydinasevaltiona vahvistuu, se aiheuttaa itäaasiassa dominoefektin ja ydinaseiden kehitys nousee ajankohtaiseksi kysymyksessi myös Japanissa, Etelä-Koreassa ja Kiinassa.

Pohjois-Korea on tehnyt viimeisen ydinkokeensa vuonna 2017. Viime aikoina on uutisoitu laajasti siitä, että Pohjois-Korea on jälleen käynnistänyt Yongbyonin voimalan ydinreaktorin. Tämän voimalan arvellaan tuottavan plutoniumia juuri ydinaseita varten.

Ongelmahan tässä on tietysti se, että mitään varmaa ei voi tietää. Pohjois-Korea ei ole esimerkiksi päästänyt kansainvälistä atomienergiajärstö IAEA:ta maahan vuoden vuoden 2009 jälkeen, jolloin se potki järjestön tarkkailijat pois.

Kaiken kaikkiaan IAEA on todennut raportissaan, että se pitää Pohjois-Korean toimintaa ”erittäin huolestuttavana”

No miten tämä kaikki liittyy Baekdun tulivuoreen ja sen alla olevaan magmakammioon?

Pohjois-Korea on tähän mennessä tehnyt ainakin 6 ydinkoetta, joista osa on tehty maan alla. Kun ydinpommi räjäytetään maan alla, paineaallot leviävät kallioperässä. Alue, missä Pohjois-Korea suorittaa ydinkokeitaan sijaitsee ainoastaan 100 km etäisyydellä Baekdun tulivuoresta.

Kun ydinkoe suoritetaan maan alla se aiheuttaa maanjäristyksen, jonka voimakkuus on yli 6 Ricterin asteikolla. Järistysaallot etenevät helposti tulivuoreen saakka. Silloin on vaarana että Magmaan liuenneet kaasut voivat muuttua uudelleen kaasumaiseksi, joka taas saa aikaan tulivuoren purkautumisen.

Huolestuttavaa on myös se, että jokainen Pohjois-Korean suorittama ydinkoe on ollut edellistä voimakkaampi! Vuonna 2016 tehtiin laskelmia, että 7 Ricterin suuruinen maanjäristys voi olla jo niin suuri, että se laukaisee hallitsemattoman ketjureaktion.