3. helmi 2022 7 min read Historia ja yhteiskunta

Stalin vs. Hitler - Toisen maailmansodan tapahtumat

Josif Stalin oli onnistuneesti karsinut ympäriltään kaiken mielestään epätoivotun aineksen. Tähän kuuluivat tavalliisten ihmisten lisäksi poliitikkoja, älymystöä, tiedemiehiä, insinöörejä, poliitikkoja ja diktaattorin lähipiiriä. Myös lukuisat armeijan upseerit olivat joutuneet diktaattorin vainoharhaisen teloituskoneiston kohteeksi.

Hitler oli kuitenkin päättänyt viedä loppuun juutalaisia ja kommunisteja koskevan kysymyksen, jonka johdosta Neuvostoliiton ja Saksan välinen hyökkäämättömyyssopimus oli pelkkää paperia.

Tämä on video Stalinin johtamasta Neuvostoliitosta toisessa maailmansodassa. Lisäksi videolle perehdytään Isä Aurinkoisen viimeisiin elinvuosiin ja pohditaan sitä, miksi Venäjällä Stalinia pidetään edelleen suurena sotapäällikkönä.

Jos haluat lukea Stalinin aikaisemmista vaiheista, niin niistä löytyy oma artikkeli.

Tämän artikkelin voit katsoa myös videomuodossa:

Lähtölaukaus Toiseen maailmansotaan

Neuvostoliiton ja Saksan väliset suhteet olivat muodostuneet hyviksi jo 1920-luvulla. Vuonna 1922 solmittiin Rapollon sopimus, joka sisälsi sekä diplomaattisen tunnustuksen että kauppasopimuksen, joka palautti ennen Ensimmäistä maailman sotaa vallinneet vilkkaat kauppayhteydet maiden välillä.

30-luvulla Stalinin johtamalla Neuvostoliitolla alkoi kuitenkin epäilys kasvaa yleisen turvallisuustilanteen suhteen. Stalinin epäluottamus kulminoitui 23.8.1939 Saksan kanssa solmittuun hyökkäämättömyyssopimukseen. Hitler tarvisi takeet siitä, että Saksan hyökätessä Puolaan, Neuvostoliitto ei anna tukeaan Puolalle.

Samalla kun hyökkäämättömyyssopimus lievitti Stalinin epäluuloja, niin se oli lähtölaukaus toiselle maailmansodalle. 1.9.1939 Hitlerin johtama Natsi-Saksa hyökkäsi Puolaan. Neuvostoliitto ja Saksa vahvistivat Puolan jaon Moskovassa 29.9 allekirjoitetulla raja- ja ystävyyssopimuksella.

Neuvostoliiton ja Saksan välisessä hyökkäämättömyyssopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa Itäinen Eurooppa jaettiin etupiireihin ja sinetöitiin myös Suomen kohtalo. Lisäpöytäkirjan turvin Neuvostoliitto esitti syksyllä 1939 Suomelle rajuja aluevaatimuksia.

Vaikka Suomi yritti neuvotella Neuvostoliiton kanssa, Stalin ei uskonut, että Suomi olisi puolueeton ja pelkäsi että Saksa tai jokin muu valtio hyökkäisi Leningradiin Suomen kautta.

Mainilan laukausten turvin Neuvostoliitto sanoi irti hyökkäämättömyyssopimuksen 28.11.1939. Seuraavana päivänä se katkaisi myös diplomaattisuhteet Suomen kanssa. Puna-armeijan tykistö avasi ilman virallista sodanjulistusta tulen Karjalankannaksella 30.11 klo 6.50.

Stalinin oli tarkoitus saada Suomi syntymäpäivälahjaksi täyttäessään 60 vuotta. Kuten me nyt tiedämme, toisin kävi.

Jos talvisodan tapahtumat kiinnostaa sua, niin oon tehny niistä ihan oman videon:

Stalinin johtama puna-armeija miehitti lopulta Baltian maat ja pakotti Romanian luovuttamaan Bassarian ja Pohjois-Bukovinan kesällä 1940.

Operaatio Barbarossa

Hitler oli jo vuosina 1925 ja 1926 ilmestyneessä kaksiosaisessa Taisteluni-teoksessaan julistanut tavoitteikseen elintilan hankkimisensen idästä ja juutalais-bolševistisen järjestelmän tuhoamisen.

Operaatio Barbarossan valmistelu alkoi salaa jo kesällä 1940, vaikka Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus oli edelleen voimassa. Saksan sotilasjohto uskoi, että Neuvostoliiton valloittaminen olisi helppoa, koska vastassa oli kansallisosialistisen rotunäkemyksen mukaan vain ”Slaavilaisia” joita pidettiin ali-ihmisinä.

Neuvostoliiton epäonnistuminen Suomen valloituksessa oli myös vahvistanut Saksan sotilasjohdon näkemystä Neuvostoliiton armeijan heikkoudesta.

22.6.1941 klo 3.14 Aamuyöllä Saksalaiset sotilaat 1800 kilometrin mittaisella linjalla odottivat hyökkäyskäskyä. Hetken päästä Luftwaffen lentokoneet suuntasivat puna-armeijan linjojen taakse ja natsien tykistö avasi tulen.

Saksan Hyökkäys Neuvostoliittoon tuli Stalinille yllätyksenä. Häntä oli kyllä varoitettu Saksan mahdollisesta hyökkäämisestä, mutta hän uskoi sen tapahtuvan aikaisintaan vuonna 1942, jos silloinkaan. Vaikka Stalin oli sairaalloisen epäluuloinen kaikkia ja kaikkea kohtaan, hän oli vakuuttunut siitä, että Saksan riippuvuus Neuvostoliiton raaka-aineista estäisi sen hyökkäyksen.

Toisin siis kuitenkin kävi ja Neuvostoliitto oli helisemässä. Kuten edellisessä osassa kerroin, Stalin oli suorittanut mittavia puhdistuksia kaikkialla Neuvostoliitossa. Operaatio Barbarossan käynnistyessä Puna-armeijassa oltiin hyvin tietoisia siitä, että upseerikunta oli Stalinin suorittamien puhdistusten jälkeen todella huonolla tolalla.

Hitler uskoi Neuvostoliiton olevan helppo voitto // Shutterstock

Stalinin Vainon kohteeksi joutuivat usein juuri armeijan parhaat upseerit. Ylipäällystöön keskittyvät puhdistukset verottivat sekä strategisia kykyjä että kokemusta. Harvenneet rivit täytettiin Stalinille uskollisilla upseereilla, joilla oli kuitenkin hyvin vähän kokemusta modernista sodankäynnistä.

Saksalaiset onnistuivat murskaamaan puna-armeijan joukot muutamassa päivässä. Syksyllä 1941, neljä kuukautta saksalaisten hyökkäämisen jälkeen, tilanne vaikutti Neuvostoliittolaisten kannalta todella epätoivoiselta. Neuvostoliiton pääkaupunki Moskovaan oli putoillut jo useiden viikkojen ajan saksalaisten pommeja ja saksan joukot lähestyivät koko ajan yhä lähemmäs pääkaupunkia.

Marraskuun 7. päivä Stalin teki ratkaisevan päätöksen. Hän ei paennut Moskovasta, vaan päätti puhua ja valaa uskoa Puna-armeijaan. Tämä tuottikin tulosta ja Neuvostoliittolaiset sotilaat onnistuivat pitämään asemansa Moskovassa. Sotilaiden mielessä oli varmasti myös se, että Stalin oli määrännyt ampumaan kaikki rintamakarkurit ja karkoittamaan heidän perheensä.

5.12 Neuvostoliitto aloitti vastahyökkäyksen. Myös muualla maailmassa maailmansota kävi kuumana! Pari päivää Neuvostoliiton vastahyökkäyksen jälkeen Japani hyökkäsi Pearl Harboriin. Tästä saisi myös mielenkiintoisen videon! Kommentoi, jos haluat nähdä sellaisen!

Stalingradin taistelu - sodan käännekohta

Hitler hylkäsi toiveen Moskovan valloittamisesta ja siirsi suuren osan joukoista kohti Kaukasuksen öljykenttiä sekä Ukrainaan ja Baltiaan. Saksalaisten vyöryessä kohti itää ja vallatessa merkittäviä osia Stalingradista Neuvostoliiton sodanjohto valmisteli Stalinin johdolla uskaliasta vastahyökkäystä. Operaatio sai koodinimen Uranus.

Puna-armeijan piti kertaheitolla saartaa Natsi-Saksan sotavoimien suurin armeija ja pysäyttää saksalaisten eteneminen. Elokuussa 1942 alkoi Stalingradin taistelu, joka on yksi toisen maailmansodan verisimmistä.

Saksan joukot jäivätkin pian puna-armeijan saartamaksi. Tämä oli selvinnyt myös Saksan ylimmälle johdolle. Puna-armeija oli luomassa Stalingradiin kattilataistelun, jossa joukot piiritetään ja niitä painostetaan kaikilta suunnilta - aivan kuin kattilassa.

Stalingradin taistelu oli Toisen maailmansodan käännökohta // Shutterstock

Myöhään illalla 22. marraskuuta, puoli vuorokautta ennen saartorenkaan sulkeutumista Hitleriltä tuli käsky marsalkka Paulukselle. Tässä käskyssä kiellettiin saksalaisten joukkoja yrittämästä murtautua ulos Stalingradin saartorenkaasta! Myös antautuminen kiellettiin ja saksalaisten joukkojen käskettiin taistella viimeiseen mieheen asti. Tämä oli Hitlerille arvovaltakysymys.

Saksalaisten lisäksi Stalingradiin jäi mottiin kaupungin asukkaita, joita Stalin ei suostunut evakuoimaan. Yksi syy tähän oli se, että monet vanhukset, naiset ja lapset muistuttivat päivittäin Neuvostoliiton sotilaita siitä, minkä vuoksi he kävivät sotaa.

Neuvostoliittolaiset aloittivat tammikuussa 1943 viimeisen suuren hyökkäyksen ja lopulta sotamarsalkka Pauluksesta tuli ensimmäinen natsien marsalkka, joka oli antautunut elävänä.

Stalingradin taistelun tuloksena arviolta Akselivallat Saksa etunenässä menettivät arviolta 850 000 miestä kaatuneina, haavoittuneina tai vangittuina. Puna-armeija puolestaan menetti 750 000 miestä ja yli 40 000 siviiliä kuoli.

Stalingradin taistelu oli Toisen maailmansodan käännekohta, jolloin Saksan sotaonni kääntyi lopullisesti.

Josif Stalin - mies joka kukisti Hitlerin

Josif Stalinin kannalta Stalingradin taistelu oli todella tärkeä. Hänestä tuli nyt maailman silmissä ensimmäinen mies, joka oli kukistanut Adolf Hitlerin. Tästä alkoikin Puna-armeijan raivokas vastahyökkäys Natseja vastaan.

Keväällä 1943 saksalaiset hyökkäsivät jälleen ja valtasivat takaisin Ukrainassa sijaitsevan Harkovan kaupungin. Heinäkuussa 1943 Kurskin kaupungin lähellä käytiin historian suurin panssaritaistelu saksalaisten hyökätessä Neuvostoliiton linnoitettua rintamaa vastaan. Tämäkin taistelu päättyi saksalaisten kannalta huonosti ja pian aloite itärintamalla siirtyi lopullisesti Neuvostoliitolle.

Vuoden 1943 lopulla Stalinin johtama puna-armeija oli edennyt jo Smolenskiin ja Kiovaan.

Seuraavana vuonna puna-armeijan joukot saavuttivat jo Puolan rajan. Samalla päättyi Leningradin kaupungin saarto. Vuoden 1944 kesäkuussa alkoi hyökkäys Karjalankannaksella. Näiden taisteluiden seurauksena Suomi ja Neuvostoliitto solmivat erillisrauhan 19.9. Hieman tätä ennen tapahtunut saksalaisten maihinnousuyritys suomalaisjoukkojen hallussa olleeseen Suursaareen johti Lapin sotaan.

Puna-armeija jatkoi painostamista ja saksalaiset vetäytyivät Balkanilta säilyttäen kuitenkin asemansa Unkarissa aina helmikuuhan 1945 asti.

Stalin tapasi Yhdysvaltain presidentin Franklin Rooseveltin ja Brittannian pääministerin Winston Churchillin Jaltan konferenssissa helmikuussa 1945. Tuossa konferenssissa sovittiin sodankäynnistä Saksaa vastaan, sen miehittämisestä ja valvonnasta.

Lopulta 14.4 Puna-armeijan joukot valtasivat Wienin ja hyökkäys Berliiniin alkoi 16.4. Berliini vallattiin 2.5.1945 ja muutama päivä tämän jälkeen Natsit antautuivat

Stalin uhrasi kansan taistelussa Hitleriä vastaan

Saksan antautumisen jälkeen heinäkuussa 1945 Stalin tapasi Churchillin ja Rooseveltin seuraajaksi tuleen Harry S. Trumanin Potsdamin konferenssissa. Tuolloin tehtiin sopimus, jossa määriteltiin Saksan uudet rajat.

Vaikka Stalin olikin voittanut sodan Hitleriä vasteen, niin Neuvostoliiton kansa oli maksanut siitä kovan hinnan. Lähes 80 000 kylää tuhoutui ja 25 miljoonaa ihmistä menetti henkensä. Stalin myös jatkoi kansansa puhdistuksia sodan jälkeen. Vankeja oli yli kaksi miljoonaa, joista merkittävä osa oli juutalaisia.

Kuten Hitlerin, myös Stalinin suhtautuminen juutalaisiin oli siis negatiivinen. Tämän sai maistaa myös hänen oma tyttärensä Svetlana, joka oli mennyt naimisiin juutalaisen elokuvaohjaajan kanssa. Stalin ratkaisi ongelman toimittamalla hänet vankileirille.

Stalinin poika Jakov oli kuollut saksalaisella vankileirillä. Hitler oli aikaisemmin ehdottanut Stalinille, että Jakov olisi vaihdettu Stalingradin taistelussa kiinni jääneeseen sotamarsalkka Paulukseen. Stalin ei kuitenkaan suostunut tähän vaihtokauppaan. Toisen poikansa Vasilin Stalin ei juuri ollut väleissä.

Vaikka Stalin oli nyt valtansa huipulla, hän oli yksinäinen mies.

Neuvostoliiton kansa oli kuitenkin kaikesta huolimatta tyytyväinen siihen, että sota oli ohi. Edelliset vuodet olivat olleet niin rankkoja, että monet olivat jo unohtaneet Stalinin suorittamat hirmuteot ja puhdistukset

Vainoharhaisuus koitui Stalinin kohtaloksi

Yksinäisyyden ja vainoharhaisuuden lisäksi Josif Stalinin terveydentila oli alkanut 1940-luvulla heikkenemään. Hän oli saanut useita sydänkohtauksia ja diktaattorin muisti oli alkanut heikkenemään.

Stalin vietti vuosina 1946-1953 paljon aikaa huvilallaan Georgiassa ja piti tuona aikana ainoastaan kolme julkista puhetta. Vuonna 1952 Stalinin vainoharhaisuus yltyi ja hän sai päähänsä, että joukko juutalaisia lääkäreitä suunnitteli hänen murhaamistaan.

Tuolloin valtavat määrät lääkäreitä pidätettiin ja pakotettiin kiduttamalla tunnustamaan pahat aikeensa Josif Stalinia kohtaan. Lopulta kuitenkin 1.3.1953 Stalinin henkivartijat löysivät diktaattorin tajuttomana lattialta rankkojen illan istujaisten jälkeen

Stalinin vainoharhaisuus lääkäreitä kohtaan oli henkivartijoiden tiedossa ja he kutsuivat lääkärin paikalle vasta seuraavana päivänä. Tuolloin lääkäri totesi Stalinin saaneen erityisen rajun halvauskohtauksen.

Seuraavien neljän päivän aikana Stalin kamppaili elämän ja kuoleman rajamailla, kunnes lopulta kuoli 5. maaliskuuta 1953. Myöhemmin ruumiinavauksessa kuolinsyyksi todettiin verisuonten kalkkeutumisesta syntynyt aivoverenvuoto.

Isä Aurinkoisen (Josif Stalin) hautajaiset // Shutterstock

Stalinin kuoltua lääkärit, jotka olivat vangittu ja joita oli kidutettu, vapautettiin!

Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin haudattiin lasiarkussa Moskovassa 5. maaliskuuta 1953. Vainajaa ylistettiin "aikamme suureksi ajattelijaksi, rauhan suureksi lipunkantajaksi ja vertaansa vailla olevaksi organisaattoriksi".

Venäläiset muistelevat Stalinia suurena sotapäällikkönä.

Stalinin kuoleman jälkeen Neuvostoliitossa alkoi vallan uusjako. Moni oli tuolloin tavoittelemassa Stalinin tyhjäksi jättämää paikkaa Neuvostoliiton johdosssa. Lopulta valtaan nousi Nikita Hruštšov. Stalinin kauden hirveyksiä ja terroria alettiin arvostella kuitenkin vasta, Kun Hruštšov oli vakiinnuttanut paikkansa maan johtajana.

Meillä täällä länsimaissa Stalin muistetaan julmasta tavata hallita maataan. Venäjällä häntä pidetään edelleen lähinnä suurena sotapäällikkönä. Voisi kuvitella, että Stalinin arvostus olisi vähentynyt ajan myötä.

Venäläisen tutkimuskeskus Levadan mielipidemittaukset kansan suhteesta Josif Staliniin ovat kertovat kuitenkin toista kieltä. Vuosituhannen alussa 38 mielipidemittaukseen vastanneista kertoi ”Ihailevansa, kunnioittavansa tai arvostavansa” Josif Stalinia.

Vuonna 2019 tämä luku on noussut 51 prosenttiin.

No moni varmaan miettii, miten tätä melko suurta kannatusta pitäisi tulkita. Moni mielipidetiedustelu viittaa siihen, että monet Venäläiset kokevat, että puheet työleireistä ja Stalinin suorittamista puhdistuksista ovat länsimaista propagandaa.

Tämän ajatustavan mukaan läntinen historian kertomus haluaa vain mustata suuren sotapäällikön maineen ja näin painaa Venäjää alemmaksi.

Tosin on syytä pitää mielessä, että Venäjällä elää edelleen valtavat määrät ihmisiä, jotka olivat henkilökohtaisesti todistamassa Stalinin suorittamia hirmutekoja. He eivät kuitenkaan pääse kertomaan tarinaansa julkisesti eikä heitä näy näissä mielipidemittauksissa.

Joka tapauksessa suhtautuminen Stalinin hirmutekoihin on hyvin erilaista verrattuna siihen, miten Saksassa suhtaudutaan Adolf Hitlerin ja hänen hirmutekoihinsa. Lännessä on ajateltu, että Hitlerin hirmutekojen selvittäminen ja uhrien tunnustaminen on ainoa tapa päästä eteenpäin ja kehittää demokratiaa.

Venäjän nykyinen hallinto ei kuitenkaan ole kovin halukas avaamaan historian haavoja. Tästä kertoo jotain entisen pääministeri Dmitri Medvedevin sanat:

Mitä tulee historiaan, joka on usein kovin hankalaa ja traagista, mielestäni kannattaa katsoa eteenpäin eikä taaksepäin

Lähtölaukaus Toiseen maailmansotaan

Operaatio Barbarossa

Stalingradin taistelu - sodan käännekohta

Josif Stalin - mies joka kukisti Hitlerin

Stalin uhrasi kansan taistelussa Hitleriä vastaan

Vainoharhaisuus koitui Stalinin kohtaloksi

Venäläiset muistelevat Stalinia suurena sotapäällikkönä.

Lähteitä ja tutkittavaa

You might also like...

3. maailmansota - täältä se alkaa

Mannerheim

Mitä jos Kiina hyökkäisi Taiwaniin

Jäämies Ötzi

Lapin kultaryntäys