Tetris - Uskomaton tarina

Ootko pelannut joskus Tetristä? Aivan, niin määkin!

Tetris on yksi maailman eniten myyneistä videopeleistä ja sen suosio ei näytä laantumisen merkkejä!

Tässä artikkelissa kerron Tetriksen tarinan, joka pitää sisällään tiukkoja neuvotteluja Moskovassa, tuhottuja pelejä, oikeustaisteluita ja tän koukuttavan korvamadon

Moskovan tiedeakatemian laskentakeskus

Tetriksen maailmanvalloitus alkoi Neuvostoliiton Tiedeakatemian laskentakeskuksesta Moskovasta 1980 luvun alkupuolella! Neuvostoliitto oli tiedeakatemiastaan ylpeä ja akatemian tietokoneilla laskettiin esimerkiksi satelliittien lentoratoja

Neuvostoliiton tiedeakatemiassa työskenteli myös nuori insinööri Aleksei Pažitnov. Tieteen tekemisen lisäksi Pažitnovilla oli intohimoinen pentominoes-pelin pelaaja.

Pentominoes // Shutterstock

Pentomino on geometriasta tuttu viidestä neliöstä koostuva polyomino. Pažitnovin pelaamassa pelissä näitä viidestä neliöstä koostuvia palasia aseteltiin rasiaan siten, että mitkään palat eivät ole päällekkäin pelilautana toimivan rasian sisällä tai sen ulkopuolella.

Koska työskentely tiedeakatemiassa oli usein puuduttavaa ja harmaata, Pažitnov päätti koodata hieman piristystä itselleen sekä muille akatemiassa työskenteleville. Koska Pažitnov oli suuri Pentominoes-fani, hän päätti koodata pelin, jossa myös aseteltiin palikoita paikalleen.

Neljästä neliöstä koostuvaa palikkaa kutsutaan geometriassa tetrominoksi. Niimpä Pažitnov kehittämä peli sai nimekseen Tetris.

Aleksei Pažitnov vuonna 2008

Jos jostain ihmeen syystä joku ei ole koskaan pelannut Tetristä tai ei tiedä mitä pelissä tapahtuu, niin tässä lyhyt kuvaus.

Tetriksessä Pelaajan tavoitteena on ohjata putoavat palaset kohdalleen ja muodostaa vaakatasossa olevia rivejä. Kun tällainen rivi on saatu muodostettua, kyseinen rivi poistuu ruudulta.

Peli päättyy silloin, kun ruudulle ei mahdu enempää palasia.

Tetris matkaa länteen

Pažitnovin kehittämä Tetris oli alunperin mustavalkoinen, eikä siinä ollut mitään ääntä! Sen koukuttava perusidea oli kuitenkin sama kuin nykyään, eikä aikaakaan kun kaikki tiedeakatemian työntekijät pelasivat sitä.

Alkuperäisessä Tetriksessä ei ollut värejä

Tämä antoi Pažitnoville intoa kehittää Tetristä eteenpäin ja lopulta vuonna 1986 Tetriksestä ilmestyi värillinen versio! Tämän seurauksena peli levisi nopeasti tiedeakatemian ulkopuolelle

Internetiä ei tuolloin vielä ollut käytössä, joten sosialistisessa neuvostoliitossa Tetristä kopioitiin vapaasti diskettien välityksellä ja pian peli oli saavuttanut valtavaa suosiota koko maassa. Lisäksi se oli levinnyt myös muihinkin Itäblokin maihin.

Kuinka moni teistä on muuten kopioinut pelejä disketeille? Mää muistan elävästi sen, kun isoimmat pelit saattoivat viedä jopa kymmenen diskettiä. Harmitti vietävästi, jos joku näistä disketeistä viottui eikä peliä pystynyt asentamaan.

Vanha kunnon "korppu" // CC BY-SA 3.0

On tärkeä huomata, että Pažitnovin alkuperäisenä tarkoituksena ei ollut luoda rahaa Tetriksen avulla. Hänen päämääränsä oli se, että Tetris olisi hauskaa ajanvietettä

Miten Tetris sitten levisi neuvostoliiton ulkopuolelle?

Kun Pažitnov lähetti yhden kopion Tetriksestä Unkariin, se laitettiin näytille paikallisen tegnologian instituutin näyttelyssä

Ratkaisevassa asemassa Tetriksen leviämisessä länteen oli Brittiläinen yrittäjä Robert Stein, joka tutustui Tetrikseen ollessaan liikematkalla Unkarissa ja vieraillessaan instituutin näyttelyssä.

Stein oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan, sillä Unkari tunnettiin yleisesti siitä, että sen kautta neuvostoliittolaiset ohjelmistot vuosivat länteen.

Stein oli niin vakuuttunut Tetriksestä, että hän halusi viedä sen mukanansa Britanniaan. Tähän hän kuitenkin tarvitsi Tetriksen lisenssin! Tämän hankkiminen ei kuitenkaan ollut niin helppoa kuin äkkiseltään voisi kuvitella! Aluksi Stein otti yhteyttä Neuvostoliiton tiedeakatemian laskentakeskukseen, jossa siis Aleksei Pažitnov työskenteli.

Laskentakeskus ei kuitenkaan ollut halukas tekemään Steinin kanssa yhteistyötä, sillä keskuksen intressit olivat rakettitieteessä ja avaruustekniikassa eikä suinkaan pelien lisenssien myymisessä

Lopulta Steinin yritys Andromeda Software onnistui saamaan suoraan Pažitnovilta vapaamuotoisen sopimuksen ja niin Tetriksen maailmanvalloitus oli valmis alkamaan! Huomionarvoista on se, että Stein sai itselleen ainoastaan Tetrikseen PC-version lisenssin.

Stein myi aluksi Tetriksen lisenssin Mirrorsoftille, joka oli suuri brittiläinen ohjelmistotalo. Älkää siis sekoittako tätä Microsoftiin, joka on esimerkiksi Windows-käyttöjärjestelmän takana.

Mirrorsoft myi Tetriksen lisenssin edelleen pelitaloille, kuten amerikkalaisille Spectrum Holobytelle ja Atarille. Tämän lisäksi japanilainen Bullet Proof Software sai oikeudet tetriksen lisenssiin! Koska oikeudet olivat nyt monen eri toimijan käsissä, markkinoille ilmestyi lukuisia kilpailevia pc- ja konsoliversioita Tetriksestä!

Merkittävä on myös se, että Tetris oli ensimmäinen Neuvostoliiton tuottama ohjelma, joka oli saatavilla myös Yhdysvalloissa.

Tetriksen brändäyksessä otettiin vaikutteita Neuvostoliitosta, joka oli monien mielissä mystinen ja hieman pelottava paikka. Pelin laatikko oli punainen ja sitä komisti kuva Moskovan Kremlistä. Kyseessä on vanha historiallinen linnoitus, jossa sijaitsevat nykyään merkittävimmät Venäjän hallintoelimet. Lisäksi nimi Tetris oli kirjoitettu pakettiin kyrillisillä kirjaimilla.

Game Boy ja Tetris

Tetris oli välittömästi myös lännessä valtava menestys. Menestyksen myötä Tetriksen lisenssin haltijat saivat myös muhkeat rahalliset voitot. Rahallinen menestys ei kuitenkaan ulottunut Moskovaan asti.

Tetris oli virallisesti Neuvostoliiton kansan omaisuutta ja sen oikeuksia valvoi tietotekniikan viennistä vastaava valtionyhtiö Elorg. Viennin lisäksi Elorgin vastuulla oli esimerkiksi IBM-tietokoneiden tuonti Neuvostoliittoon.

Kun sana Tetriksen menestyksestä lännessä rantautui neuvostoliittoon asti, Elorg huomasi, että Robert Steinin johtama Andromeda Software oli jättänyt Tetriksen lisenssimaksut maksamatta.

Keväällä 1989 Nintendo oli aikaissa julkaista Game Boyn, joka oli yhtiön ensimmäinen käsikonsoli!

Nintendon Game Boy käsikonsoli

Käsikonsoleilla on aina ollut paikka mun sydämessäni ja oonkin tällä hetkellä todella innostunut tulevasta Steam Deck -käsikonsolista. Ennakkotilaus on tottakai vetämässä ja konsolin pitäis saapua meikäläiselle ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Nintendolla oli huomattu tottakai myös Tetriksen menestys ja yhtiö tulikin nopeasti siihen lopputulokseen, että yksinkertainen ja koukuttava Tetris olisi mainio lippulaivapeli tulevalle käsikonsolille. Ongelma oli kuitenkin Tetriksen käsikonsolioikeudet, joita ei vielä ollut kenelläkään.

Tiukat neuvottelut Moskovassa

Hollantilainen Henk Rogers oli jo aikaisemmin hankkinut Tetriksen kotikonsolioikeudet Japaniin! Hänelle lankesikin tehtävä toimia Nintendon Neuvostoliiton lähettiläänä. Rogers lähestyi asian tiimoilta ensin Robert Steinia, jonka hän tiesi olevan Tetriksen-lisenssin haltija. Hän ei kuitenkaan tiennyt sitä, että Stein oli jo valmiiksi pahoissa veloissa Neuvostoliiton valtionyhtiö Elorgille.

Henk Rogers // Al Pavangkanan CC-BY-2.0

Kun Stein ei saanut asiaa vietyä eteenpäin, Rogers päätti lähteä itse Moskovaan. Tarina kertoo, että Rogers lähti matkaan niin sanotusti takki auki. Hänellä ei ollut liikematkustajan viisumia eikä neuvotteluaikaa varattuna Elorgin kanssa. Itseasiassa hänellä ei ollut edes osoitetta, jossa valtionyhtiön konttori sijaitsi.

Rogersin tietämättä Samaan aikaan kun hän oli neuvostoliitossa, myös Robert Stein oli matkalla tapaamaan Elorgin edustajia. Tämän lisäksi kumpikaan heistä ei tiennyt, että Mirrorsoft oli lähettänyt myös oman edustajansa neuvottelemaan Tetriksen oikeuksista.

Ainoa, joka tässä vaiheessa oli perillä tilanteesta oli Elorg, joka piti huolen siitä että nämä kolme lisenssiä haluavaa tahoa eivät pääsisi juttelemaan keskenään.

Kun Nintendon edustaja Rogers pääsi Elorgin puheille, hänelle selvisi, että Tetriksestä ei oltu koskaan myönnetty länteen mitään muuta kuin tietokonelisenssi. Niimpä Rogersin hankkimalla kotikonsolilisenssillä ei neuvostoliittolaisten mielestä ollut mitään merkitystä! Elorg tulikin siihen tulokseen, että kyseessä oli Tetriksen Piraattiversio. Vaikka Rogersin neuvottelut suoraan Elorgin kanssa olivat epäonnistuneet, hänen onnistui kuitenkin ystävystyä Tetriksen luojan Pažitnovin kanssa.

Yhtä huonosti sujuivat myös Robert Steinin neuvottelut. Elorg uhkasi häntä ja hänen Andromeda Software yhtiötään miljoonasakoilla maksamattomien rästien ja sopimusrikkomusten vuoksi.

Kolmas neuvostoliittoon matkustanut länsimaalainen, Mirrorsoftin edustaja Kevin Maxwell oli pihalla kuin lumiukko ja väitti ettei Mirrorsoft ollut koskaan myynyt Tetriksen lisenssiä eteenpäin. Tämä oli räikeä vale, sillä kuten aikaisemmin kerroin oikeudet oli myyty esimerkiksi Atarille, joka oli valmistanut Tetriksestä kotikonsoliversion.

Lopputulos näillä neuvotteluilla oli se, että Stein passitettiin kotiin PC-oikeuksien ja rästimaksujen kanssa. Maxwellia neuvostoliittolaiset pitivät kapitalistisen riistäjän perikuvana ja hän joutui kotimatkalle tyhjin käsin.

Rogerssin huoleton tyyli ja ystävystyminen Pažitnovin kanssa johti lopulta siihen, että Elorg piti häntä ainoa rehellisenä tyyppinä ja myönsi lopulta hänelle Tetriksen käsikonsolioikeudet.

Kaikkien tuntema kappale

Kuten aikaisemmin kerroin, Tetriksessä ei alunperin ollut musiikkia. Nyt kuitenkin Tetris yhdistyy ihmisten mielissä yhteen tiettyyn kappaleeseen.

Tämä kappale on alunperin venäläinen kansanlaulu Korobeiniki, joka tunnetaan Suomessa Kulkukauppias-lastenlauluna. Laulun kertovat matkustajasta, joka kaupustelee rihkamaa kylästä toiseen.

Tämän melodia tunnetaan länsimaissa yksinkertaisesti Tetris-lauluna. Sen sovitti nykyiseen, tunnettuun muotoonsa, japanilainen Hirokazu Tanaka.

Vaikka Korobeinikista tuli kaikkien tuntema ja rakastama kappale, pelin kehittäjä Pažitnov ei ollut siitä kovinkaan innostunut. Hänen mielestään kappaleen kliseinen Venäjä-henkisyys oli lähinnä noloa.

Muhkea oikeuskiista

Vaikka Nintendo olikin nyt saanut Tetriksen käsikonsolioikeudet, niin perinteisten televisioon liitettävien kotikonsolien oikeudet eivät virallisesti olleet kenelläkään. Nintendo lähettikin pikaisesti matkaan uuden neuvottelukomitean, jonka tehtävänä oli hankkia myös kotikonsolioikeudet yhtiölle.

Reissu tuotti tulosta ja Nintendo sai oikeudet haltuunsa. Kauppasumma oli lopulta 30 kertaa suurempi, mitä Robert Stein oli alkujaan maksanut Tetriksen lisenssistä.

Atarille, joka oli pitkäaikainen Nintendon kilpailija, tämä oli erittäin ikävä uutinen, sillä se oli ehtinyt valmistamaan puoli miljoonaa Tetris-peliä Steinin kautta hankitulla lisenssillä, joka ei siis pätenytkään konsoleihin.

Tästä seurasi oikeustaistelu, joka kuitenkin päätyi melko nopeasti Nintendon hyväksi. Atarin valmistamat Tetris-pelit määrättiin tuhottaviksi. Atari myös yritti julkaista oman, Tetriksen kaltaisen pelin, mutta homma kuivui kasaan.

Tämän lisäksi Sega oli valmistanut pelistä Mega Drive version, mutta veti pelin nopeasti pois myynnistä välttyäkseen Atarin kohtalolta.

Tuohon aikaan Atari ja Sega olivat suuria yhtiöitä, jotka toimittivat mm. Kolikoilla toimivia niin kutssuta Arcade pelejä. Erityisen suosittuja nämä olivat Japanissa.

Nykyään Atarin Tetris-pelit ovat keräilyharvinaisuuksia. Vielä harvinaisempi on Segan versio, jota arvioidaan olevan maailmalla alle kymmenen kappaletta.

Aleksei Pažitnov muuttaa Yhdysvaltoihin

Isojen yhtiöiden kiistellessä Tetris-oikeuksistaan pelin kehittäjä Aleksei Pažitnov jäi sivusta seuraajaksi. Hän sai kyllä kunniaa Tetriksen kehittämisestä, mutta hänen tilipussiaan Tetris ei paisuttanut. Pažitnov työskenteli edelleen tiedeakatemiassa ja nautti akatemian myöntämää normaalia palkkaa.

Muutoksen tuulet kuitenkin puhalsivat ja Neuvostoliiton romahduksen pyörteissä Pažitnovin kanssa ystävystynyt Rogers auttoi Pažitnovin perheineen Yhdysvaltoihin.

Lopulta Pažitnov sai oikeudet peliinsä vasta vuonna 1996, vuosia Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen. Tällöin myös rahaa alkoi virrata hänen tililleen. Pažitnov oli kuitenkin tässä vaiheessa siirtynyt jo Microsoftille pelien suunnittelijaksi.

Nykyään Pažitnov on takaisin Tetriksen parissa. Hän perusti yhdessä Rogersin kanssa Tetris-yhtiön, joka vastaa Tetriksen lisensoinnista. Tämä ei olekkaan mikään helppo tehtävä, sillä Tetriksestä on valmistettu lukuisia laittomia versioita.

Parivaljakko joutuukin usein taistelemaan oikeuteen Tetriksen lisensseistä.

Tätä artikkelia tehdessä yritin selvittää, kuka omistaa oikeudet Tetris-melodiaan. Selvisi, että Rogers ja Pažitnov omistavat kaikki oikeudet Korobeinikin käyttöön! Musta on hieman outoa, että Venäläisen kansanlaulun omistaa joku ulkopuolinen taho.