Venäjän toimet Nato-prosessin aikana (harmaa aika)

Kuten tässä vaiheessa varmasti kaikki tietävät Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti Suomen Nato-hakemuksen tiistaina 17.5.2022 klo 18.15. Tätä ennen Eduskunta äänesti Natoon liittymisen puolesta murskaluvuin 188-8.

Ennen hakemuksen allekirjoittamista Suomessa on vallinnut kiivas keskustelu Natoon liittymisestä koko kevään ajan. Taustalla tässä on tietysti päällimmäisenä Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa, mutta toisaalta Suomi on lähentynyt ennen tätä Naton kanssa jo vuosia.

Koko kevään ajan on pohdittu sitä, miten Venäjä suhtautuu Suomen Nato-jäsenyyteen. Tässä artikkelissa yritetään selvittää, millaisiin toimiin Venäjä voisi ryhtyä Suomea vastaan hakuprosessin aikana, niin sanotulla harmaalla ajalla.

Voit katsoa artikkelin myös videomuodossa:

Jäsenprosessi

Niin kutsutun harmaan ajan alkuhetki on myös hieman harmaalla alueella. Jotkut ajattelevat sen alkaneen presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin ilmoitettua, että he kannattavat Natoon liittymistä.

Joka tapauksessa viimeistään se alkoi siinä vaiheessa kun Suomen virallinen Nato-hakemus allekirjoitettiin.

Käydään nyt lyhyesti läpi, miten tämä jäsenprosessi Natoon oikein menee.

Kun Suomen tahdon ilmaus Natosta oli allekirjoitettu se lähti matkaan yhdessä Ruotsin hakemuksen kanssa Brysseliin. Kopiot varsinaisista hakemuksista luovutettiin Keskiviikkona 18.5 Naton pääsihteteri Jens Stoltenbergille. Suomen hakemuksen Stoltenbergille luovutti Suomen Nato-lähettiläs Klaus Korhonen Virallinen hakemus tulee Natolle sitten kun posti sen sinne kiikuttaa.

Nato-maiden suurlähettiläistä koostuva Naton neuvosto käsitteli jo keskiviikkona Suomen ja Ruotsin jäsenhakemuksia, mutta kutsua varsinaisiin jäsenyyskeskusteluihin ei vielä tullut. Sen kuitenkin odotetaan tapahtuvan pikaisellakin aikataululla.

Naton odotetaan hyväksyvän Suomen jäsenhakemus muutaman viikon sisällä. Tämän jälkeen kaikkien 30 Naton jäsenmaan pitää ratifioida jäsenyys omissa parlamenteissaan.

Suomen jäsenyyden hyväksyminen Nato-maiden parlamenteissa on arviotu kestävän 4-12 kuukautta.

Jos et tiedä, mikä Nato on, niin suosittelen katsomaan alla olevan videon!

Kuten viime päivinä olette varmasti kuulleet, Turkki on pyrkinyt asettamaan kapuloita rattaisiin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksissä.

Suomen virallisen natohakemuksen allekirjoittamisen jälkeen Turkilta on tullut pitkä lista asioita, joiden pitää tapahtua, ennen kuin Turkki voi hyväksyä Suomen ja Ruotsin jäsenyyden sotilasliitto Natossa.

Turkki vaatii mm, että presidentti Erdoganin poliittista vastustajaa Fethullah Güleniä tukeva lobbaustoiminta Suomessa ja Ruotsissa on lopetettava, Kurdistanin työväenpuolue PKK:ta edustavat etsintäkuulutetut henkilöt on palautettava Turkkiin, iralliset kontaktit PKK:n ja sen johdannaisten kanssa on lopetettava ja rahallinen tuki Syyriassa toimiville kurdijoukoille on lopetettava.

On epätodennäköistä, että Turkki voisi todellisuudessa olla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien tiellä, mutta se voi kyllä pitkittää prosessia. Tämä taas johtaa Harmaan ajan pidentymiseen ja sitä kautta siihen, että Venäjällä on enemmän aikaa tehdä toimia Suomea vastaan.

Jos joku miettii, miten Turkki voisi yksin estää Suomen liittymisen Natoon. Syy on se, että Natossa Yksittäisellä jäsenvaltiolla on Naton neuvostossa paljon valtaa, sillä päätöksenteon on tapahduttava yksimielisesti. Jäsenmaa voi myös tarvittaessa pidättäytyä päätöksen ulkopuolelle, jolloin se ei estä päätöksenteon syntymistä.

Turkki pyrkii hankaloittamaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä // Shutterstock

Toisaalta pitää ymmärtää, että Turkin asettuminen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien tielle on viesti ennen kaikkea Yhdysvalloille. Vaikka vaatimuslista onkin osoitettu Suomelle ja Ruotsille, todellisuudessa presidentti Erdogan haluaa käydä kauppaa Yhdysvaltojen kanssa.

Turkin ja yhdysvaltojen välejä hiertää sotatoimet Syyriassa. Lisäksi Yhdysvallat eivät olet ole tyytyväisiä Turkin nykyjohtoon ja demokratian tilaan.

Joka tapauksessa Venäjällä on nyt mahdollisuus pyrkiä vaikuttamaan Turkkiin mahdollisimman paljon ja näin pyrkiä estämään Suomen ja Ruotsin Natojäsenyys.

Venäjän suhtautuminen Natoon

Venäjän suhtautuminen Natoon ja ylipäätänsä Euroopan maihin on muuttunut radikaalisti viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi Vuoden 1991 lopulla Venäjä piti jäsenyyttä Natossa maan poliittisena tavoitteena pitkällä tähtäimellä.

Nato saapui ryminällä Venäjän rajalle vuonna 2004, kun Baltian maat, Bulgaria, Romania ja Slovakia liittyivät sotilasliittoon. Tuolloin Venäjältä todettiin, että maa ei pidä Baltian maiden liittymisestä Natoon, mutta se myöskään vastusta liittymistä.

Tuolloin maailmantilanne oli hyvin erilainen mitä se on tällä hetkellä. Syyskuun 11. terrori-iskut toimivat eräänlaisena katalyyttina, kun kylmän sodan kaiut vaihtuivat terrorismin vastaiseen sotaan. Vuonna 2002 syntyi Nato-Venäjä-neuvosto (NRC).

Yhdysvaltojen presidentti Bush ja Venäjän presidentti Putin neuvottelivat tuolloin siitä, miten Venäjä ja Nato voisivat tehdä yhteistyötä terrorismintorjunnassa.

Värivallankumoukset Georgiassa 2003 ja Ukrainassa 2004 olivat tietynlainen käännekohta, jolloin ikkuna Naton laajenemiselle meni kiinni. Tuon jälkeen Putin on enemmän tai vähemmän ajatellut, että Länsivallat vetelevät naruista ja aiheuttavat Ongelmia Venäjän rajalla. Tietynlainen etupiiriajattelu nosti taas päätään.

Värivallankumoukset Georgiassa 2003 ja Ukrainassa 2004 tekivät Putinista McNamaran näkemyksen mukaan vainoharhaisen, kun hän ajatteli länsivaltojen vetelevän naruista ja aiheuttavan ongelmia Venäjän etupiirissä. Tuolloin ikkuna Naton laajenemiselle meni kiinni.

Vuosien saatossa Putinin Nato-kanta on jyrkentynyt // Shutterstock

Vuosien saatossa Putinin lausunnot ovat tiukentuneet. Dmitri Medvedin presidenttikauden jälkeen Putin näyttäytyi kovan linjan nationalistina, joka korosti perinteisiä arvoja. Lännestä oli myös tällöin tullut jälleen vastustaja Venäjälle.Vuoden 2021 lopulla tilanne kiristyi merkittävästi. Tällöin Putin syytti Idän ja Lännen välien kiristymsiestä NATOa ja vaati länneltä takuita siitä, ettei sotilasliitto laajene itään.

Tällaiset lausunnot koskivat tietysti Suomea ja ilmassa oli ajatus siitä, että Suomi ajautuu Venäjän etupiiriin. Tämän kaltaiset lausunnot tarkoittavat käytännössä sitä, ettei Suomi voisi tehdä itsenäisesti omia ulkopoliittisia ratkaisujaan.

Venäjä haluaa yllättää

Viimeisten kuukausien aikana Venäjältä on tullut monenlaisia lausuntoja niistä toimista, miten maa aikoo reagoida Suomen Nato-jäsenyyteen.

Suomen jätettyä hakemuksen Venäjän ulkoministeriön tiedottajat Maria Zaharova ilmoitti, että Venäjän vastuas Suomen Nato-jäsenyyteen tulee olemaan luonteeltaan sotilaallinen ja yllätys.

Zaharova totesi myös, että Maamme ryhtyy vastatoimiin, joihin kuuluvat sotilaallis-tekniset näkökohdat. Ne riippuvat Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden konkreettisista ehdoista. Luvassa on vähemmän puhetta ja enemmän konkreettisia reaktioita

Venäjä tuntuu olevan mieltynyt ajatukseen suurista yllätyksistä. Toki Putin on onnistunut hankkimaan itselleen mainetta yllätysiskuillaan Georgiassa, Krimillä ja Syyriassa. Yllätystä yritettiin myös Ukrainassa, mutta tällä kertaa se ei enää onnistunutkaan.

Toisaalta Venäjä on itse joutunut yllätetyksi kevään 2022 aikana. Ensimmäinen suuri yllätys oli ukrainalaisten puolustuskyky ja lännen harvinaisen yhteneväiset ja päättäväiset vastatoimet Venäjää vastaan. Venäjä myös varmasti yllättyi siitä, että Suomen ja Ruotsin Nato-prosessit etenivät näin vauhdikkaasti.

Milloin Venäjän yllätys voisi tapahtua

No mitä sitten nämä Venäjän toimet tai yllätykset Suomea kohtaan voisivat olla? Mä käytän tässä lähteenä mainiota Ylen artikkelia, jossa sotilasprofessori Mika Hyytiäinen kertoo erilaisia skenaarioita mahdollisille hybridioperaatiolle.

Hyytiäinen on varmasti oikea mies puhumaan asiasta, sillä hän on erikoistunut juuri hybridisodankäyntiin ja opettaa aiheesta Maanpuolustuskorkeakoulussa ja erilaisilla maanpuolustuskursseilla.

Hyytiäinen mainitsee kaksi ajankohtaa, jolloin Suomi on erityisen haavoittunut. Ensimmäinen näistä oli se, kun eduskunta ja valtionjohto käsitteli Suomen NATO hakemusta tiukalla aikataululla. Tällöin joku yllättävä isku olisi vienyt resursseja pois Nato-diplomatiasta.

No näin jälkeenpäin voidaan todeta, että tämä aika sujui hyvin rauhallisesti, eikä mitään näkyviä vastatoimia Venäjältä nähty. Toisaalta Suomi ei ole vielä tämän videon kuvaushetkellä saanut kutsua NATOn jäsenneuvotteluihin, joten ainakaan teoriassa ei olla vielä selvillä vesillä!

Kuten aikaisemmin jo tällä videolla manitsin, Turkki on nyt se maa, joka hidastaa näiden neuvottelujen alkamista.

Hyytiäisen mukaan toinen mahdollinen ajankohta Venäjän vastatoimille voisi olla syksyllä. Tuolloin Suomi saattaa olla tilanteessa, että elintarvikkeista ja polttoaineesta on pulaa tai ainakin ne saattavat olla merkittävästi kalliimpia.

Syksyllä koko maailman riesana saattaa olla todellinen talouskriisi, joka näkyy myös tavallisten kansalaisten kukkarolla esimerkiksi kohonneiden asuntolainojen myötä.

Ajankohdan tekee otolliseksi se, että muiden ongelmien keskellä suomalaisten kyky sietää ylimääräistä kiusantekoa heikkenee.

Hybridihyökkäys 1: Lento-onnettomuus lapissa

Seuraavaksi käydään läpi kolme erilaista skenaariota, jota Venäjä voisi suorittaa Suomea vastaan. Nämä on siis mainittu tuossa Ylen artikkelissa.

Ensimmäisessä skenaariossa Venäjä järjestäisi lento- tai helikopterionnettomuuden Suomen lapissa. Suomen pohjoiset raja-alueet olisivat oiva kohde tällaiselle toimenpiteelle, sillä alueella lentää usein venäläisiä helikoptereita, jotka tekevät esimerkiksi kuljetuksia öljy-yhtiöille.

Kun tällainen onnettomuus olisi tapahtunut Venäjä voisi vaatia, että ulkopuoliset eivät saa lähestyä onnettomuusaluetta. Tätä voitaisiin perustella, että onnetomuus koneen tai kopterin mukana olisi esimerkiksi teollisuussalisuuksia.

Harvaanasettu Lappi soveltuu tekaistun lentokoneonnettomuuden järjestämiseen // Shutterstock

Koska kyse on lavastetusta onnettomuudesta, Venäjällä olisi hyvin todennäköisesti rajalla valmiina osasto, johon kuuluu 40-60 pelastajaa. Pelastajien mukana saattaisi saapua Venäjän hätätilaministeriön kuljetuspanssarivaunu, joka voisi ylittää rajan epävirallisestakin kohdasta.

Pohjoisessa Barentsin alueella on harjoiteltu pelastustoimia useasti. Pohjoismaat ja Venäjä ovat sopineet, että niiden pohjosiet pelastuspalvelut tulevat rajan yli tarvittaessa toistensa avuksi.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan se ei tosin ole enää osa tätä sopimusta, mutta perustelisi nopeaa rajanylitystä luultavasti kuitenkin tällä sopimuksella.

No mikä tässä sitten olisi ongelma Suomelle?

Pitkään jatkuessaan tullaan väistämättä tilanteeseen, jossa pelastajia olisi pakko ruveta karkoittamaan maasta voimalla. Jos puhutaan 40-60 pelastajasta, tämä ei ole ihan pikkujuttu. Joka tapauksessa tämän kaltaisella tempauksella saataisiin valtava mediahuomio. Informaatiovaikuttaminen siis onnistuisi mainiosti.

Hybridihyökkäys 2: Karilleajo Ahvenanmaan saaristossa

Toisessa skenaariossa Venäläinen sukellusvene tai joku muu alus tekee haaksirikon jossakin syrjäisellä, Suomeen kuuluvalla saarella. Venäläiset voisivat vedota, että kyseessä on ruutininomainen sotaharjoitus tai läpikulku Itämeren kautta.

Joka tapauksessa Venäjä kieltäisi ehdottomasti ulkopuolisten menemisen onnettomuuspaikalle. Jos kyseessä olisi esimerkiksi miinanlaskuharjoitus, kukaan tuskin haluaisikaan sinne mennä, sillä koko alue olisi julistettu miinavaaralliseksi alueeksi.

Tässäkin skenaariossa Venäläiset lähettäisivät välittömästi paikalle omat pelastajansa.

Pahin pelko tuntemattoman sukellusvenen suhteen on mahdollinen ydinase // Shutterstock

Ongelmallisen tästä tekee sen, että kellään Suomessa ei olisi varmaa tietoa, mitä kyseisessä laivassa tai sukellusveneessä on kuljetettu. Pahin skenaario ihmisten mielessä olisi tietysti se, että aluksella on kuljetettu ydinaseita.

Vaikka kyseessä ei olisikaan mikään vaarallinen kuljetus, niin informaatiovaikutus olisi tässäkin tapauksessa taattu.

Venäjä voisi myös tämänkaltaisen onnettomuuden turvin rantautua johonkin pienelle ja mitättömälle luodolle ja saarelle ja pitää sitä hallussaan. Tilanteen pitkittyessä Suomi joutuisi vaikeaan tilanteeseen. Suomen ei olisi järkevää puuttua tilanteeseen sotilaallisesti ja diplomaattisen ratkaisun löytäminen voi viedä kauan aikaa.

Hybridihyökkäys 3: Harhautunut ohjus

Kylmän sodan aikana loppuvuonna 1984, neuvostoliittolainen ohjus putosi Inarijärveen ja aiheutti ison kansainvälisen kriisin.

Venäjä voisi myös nyt käyttää samanlaista taktiikkaa ja lennättää Suomen alueelle laukeamatttoman ohjuksen tai jonkun muun välineen. Perusteluna tälle voisi olla esimerkiksi se, että ohjus harhautui harjapoluilla sotaharjoituksen yhteydessä.

Taas toistuu sama skenaario ja Venäjä kieltää kenenkään menemästä lähelle ohjusta. Jos ohjus tai joku muu esine putoasi Suomeen siten, ettei sitä huomattaisi, se aiheuttaisi varmasti pelkoa suomalaisissa.

Jos ohjus putoasi lähelle esimerkiksi Suomen puolustusvoimien tutka-asemaa ja Venäjä lähettäisi kuljetuskoneen hakemaan sitä, tilanne muuttuisi nopeasti vakavaksi.

Suomen olisi tässä tilanteessa toimittava jollain tavalla. Vaihtoehtoina olisi tietysti sotilaallinen puuttuminen tai diplomatian tie. Kysymys kumpaa näistä käytettäisiin jakaisi varmasti suomalaisten mielipiteet.

Jos suomi käsittelisi tilannetta Suomen alueen loukkauksena ja puuttuisi siihen voimakkaasti, ilmassa olisi eskaloitumisen vaara. Olisiko Suomi tässä tilanteessa valmis ampumaan sen kuuluisan ”ensimmäisen” laukauksen.

Venäjän on reagoitava tavalla tai toisella

Edelliset skenaariot ovat aika massiivisia toimia. Venäjä voi kiusata Suomea myös monella muulla tavalla. Yksi näistä on niin kutsuttu pakolaisase, jossa Venäläiset lähettävät Suomen rajoille valtavat määrät pakolaisia. Joissakin skenaarioissa on jopa esitetty että pakolaiset voisivat pyrkiä Itämeren kautta Suomeen kumiveneillä.

Toisaalta Venäjä voi häiritä massiivisestikkin esimerkiksi tietoliikenneyhteyksiä estämällä esimerkiksi suomalaisten pankkien korttien käytön. Toisaalta hyökkäys voisi kohdistua myös sähköverkkoon tai juomaveden jakeluun.

Yleinen mielipide on se, että sotilaallinen isku Suomeen olisi Venäjälle aivan liian suuri riski. Edellä kuvattu pieni haitanteko ei sitä kuitenkaan olisl.

Venäjän on reagoitava Suomen Nato-jäsenyyteen tavalla tai toisella // Shutterstock

Tässä herää tietysti kysymys, mitä tällä tavoitellaan. Jos Suomi on jo mukana Naton jäsenneuvotteluissa, Venäjä ei enää voi estää Suomen jäsenyyttä. Se voi kuitenkin aiheuttaa suomalaisten keskuudessa eripuraa ja vahvistaa sitä näkemystä, että Natoon liittyminen oli virhe.

Venäjän motivaationa voi myös toimia pelkästään kosto. Sen ylpeys ei salli sitä, ettei se puutu Suomen Natojäsenyyteen millään tavalla.

Seuraavat kuukaudet näyttävät mitä tulee tapahtumaan, vai tapahtuuko mitään. Mä itse olen taipuvainen sille kannalle, ettei Venäjä mitään kovin suuria toimenpiteitä rupea tekemään Suomea vastaan.